Lahtelaista aamiaiskulttuuria

Lahtelaista innovaatiota parhaimmillaan:


Lihamuki

Top Billin Lahti Reminder

Tänään siis Lahteen. Ohessa jotain alkufiilistelyjä. Beeper on varmaan yksi parhaiten toimivista klubibiiseistä viimeisen yli 12 kk aikana:

Liettuaan

Have work will travel osa 2. Olen kollegani Jonaksen kanssa ensi viikon perjantaina presaamassa Liettuassa BLOGin 2008 -seminaarissa. Puhutaan sosiaalisten verkostojen tulevaisuudesta.

Yritän varmaan pistää tänne jotain matkaraporttia, mutta jos joku sattuu olemaan Vilnassa päin niin tulkaa moikkaamaan.

Classics Retki Pe 18.4

Siirryn huhtikuun lopussa about totaaliselle joogaretriitille ja maratonpaastolle. Senpä takia seuraava Helmen veto on hamaan tulevaisuuteen asti vika soittokeikka allekirjoittaneelle. Siksi Retkellä keskitytään vain klassikoihin, klassikoihin ja klassikoihin eli niihin levyihin mitä fiilistelin silloin, kun innostuin musasta toden teolla. Ei mitään tuoreita hömpötyksiä.

Rap Classics:


Gangsta Classics:


Boogie classics:


Go-Go Classics:


Punk-classics(!):


Nuttin but classics. Pistä kalenteriin:

Classics Retki
Ravintola Helmi
Pe 18.4.2008
klo 23-04
Ilmainen.

Stu Barnes & Ricu Flair.

Ave Kaiser!

Juuri kun marmatin musiikin rappiosta, niin tuli puun takaa kyllä aivan tajuntaa räjäyttävä live-esiintyminen. Bändi itsessään oli kohtuullisen tuttu Kaizers Orkestra, mutta levyllä orkesteri ei ole vielä meikäläistä vakuuttanut. Tämä on niitä juttuja, joka pitää kokea kokonaisvaltaisesti eikä vain kuulla

Heti ensimmäisestä kappaleesta lähtien Keisarit näyttivät kyllä puolitäydelle Tavastialle kaapin paikan. Kuusi miestä puvuissaan saapuivat lavalle. Mukana läskibasson soittaja, kiippareiden soittaja kaasunaamareissa ja epämääräisiä roskiksia, jotka toimivat perkussioina. Yli tunnin intensiivinen rypistys, joka sulatti Ravintola Ilveksen burgerin makoisasti.

Täytyy myös nostaa hattua illan lämmittelijäesiintyjälle, joka oli ehkä Kanadan viihdyttävin hanuristi. Geoff Berner toimii myös livenä paremmin kuin levyltä.

Koska videokuva kertoo enemmän kuin miljoona sanaa (tai tuhat kuvaa), lisää videoita keikalta löytyy meikäläisen MySpacessa.

Paranneltu minä

Jotkut ovat ehkä huomanneetkin allekirjoittaneen raapustuksen Mömmössä.

Mömmön blogiin tulen siirtämään tämän blogin suurimman osan markkinointiaiheisista vuodatuksista.

Tänne kirjoittamista en missään nimessä lopeta vaan tämä tulee säilymään tietynlaisena ajatushautomonani. Luultavasti postaukset vain lisääntyvät. Kirjoitan henkilökohtaisesti, mutta en välttämättä henkilökohtaisista asioista.

Annos on ehkä funktionaalisin blogi, jota tiedän. Yksi päivä. Yksi video. Kolme kirjoittajaa.

Tämä olen siis minä blogosfäärissä. Eli jos vielä kiteyttää:
Vassisen verkostoissa keskittyy siihen mitä teen.
Tämä blogi siihen mitä olen.
Ja annos siihen miltä se kaikki näyttää.

Musiikki on aikansa lapsi

En ole koskaan ollut näin kärryillä musiikista kun mitä nyt olen. Seuraan aktiivisesti n.20 musablogia, eri musiikkifoorumeja, tukkulistoja, musiikkilehtiä ja ostan aivan fyysisiä äänitteitäkin (liikaa voisi joku sanoa). Tähän vielä lisättynä jo yli vuosikymmenen harrastuneisuuteni alalta, joten voidaan sanoa, että hiffaan tästä paskasta jotain. Ja hiffaan enemmän kuin monet.

Keskimäärin olen nykyään myös pelottavan kartalla ihan listamusiikistakin johtuen nykyisen työn läheltä liippaavuudesta. Tämä on toisaalta virkistävä lisävivahde. Toisaalta olen altistunut kaiken tämän edellä mainitun johdosta niin paljolle äänisaasteelle, että olen muun muassa totaalisesti menettänyt hinkuni lähteä klubeille viikonloppuisin.

Viime aikoina toimistolla olen kuunnellut pääosin 90-luvun räppiä (josta olen kirjoittanut jo aikaisemmin). Joku saa meidät aina palaamaan musiikkiin johon teini-ikäisenä rakastuimme. 90-luvun räppi täytti kaikki musiikkitarpeeni. Se oli menneisyys, nykyisyys & tulevaisuus samaan aikaan. 2000-luvulle mentäessä olen yhä ollut kartalla mitä hiphopissa tapahtuu, mutta genren laajempi stagnaatio johti minut sukeltamaan syvemmälle historiaan ja monet vuodet ostin pääosin vanhaa musiikkia.

Klassikot ovat klassikoita ja hyvä musiikki on ajatonta. Mutta. On väistämätöntä, että suhtautumiseni James Browniin on täysin erilainen, kuin aikalaisilleen. Kuunnellessa vanhaa musiikkia on pakostakin enemmän arkeologi kuin aktiivinen toimija. Sen takia vaikka Hyvinkää on aika helvetin kaukana New Yorkista, tunsin jotain yhteenkuuluvuutta kulttuuriin. Olin mukana kun 90-luvun räppiä tehtiin. Se kasvoi samalla kuin minä kasvoin.

Organized Konfusionin Stress-albumi soi viidettä kertaa putkeen läpi. Joku tässä musiikissa aiheuttaa erilaisen reaktion kuin mikään muu. Tiedän, että musiikin historiassa on paljon tärkeämpiä albumeita. Tiedän myös, ettei mikään albumi kolahda niin kuin tämä.

Amazing beer cannon

Roskilde luottaa viraalissaan suomalaiseen sisuun:
Amazing Roskilde Festival Beer Cannon

Top Billin invades Lahti!

Kun tulevan perjantain yksityisbileistä on toivuttu, on hyvä kääntää katse kohti Suomen Chicagoa:

14.3. Ricu Flair wants you to party!

Perjantaina 14.3 Meitsi ja Stu Barnes puikoissa Helmessä klo 23. Mutta ennen yhtätoistakin tapahtuu...

Hoida kutsut perinteiseen jokavuotiseen Retken kanta-asiakasiltamaan lähettämällä mailia retkiklubi(at)gmail.com

Nopeat syövät hitaat.