Ricu Flair Heavy Rotation Vko 48

Another week, another music...

Olosuhteiden pakosta joudun viettämään viikonloputkin tiukasti koneen äärellä, joten samalla on levylautaselle pyörinyt paljon kaikenlaista uutta ja vanhaa:

1. Kasper Bjorke: Young Again (Serge Santiago Italo Boot Mix)
Kasper Bjorke - Young Again (Serge Santiago Italo Boot Mix) [Superstition] by howiemartinez
Oh hoh. Alkuperäiseen kappaleeseen väännetään ihan erilainen botne tässä stygessä. Vaatii ehdottomasti kovalla luukuttamista jossain klubilla, on tässä sen verran mahtipontinen rakennus ennen vokaalien iskeytymistä. On myös ilmestynyt maksilla, joten kannattaa tukea uutta musiikkia myös fyysisissä formaateissa (soundcloud-linkki välillä alhaalla, otsikkoa klikkaamalla Hypemachinen linkkiin)
2. Wye Oak: Dance My Pain Away
Oh hoh toisen kerran. Baltimore-klassikko väännettynä voikertavaksi indieksi. Toimii!
3. Kion & Murda: #1 Sound
Itselleni ovat uponneet dubstep-meiningeistä ehkä kaikkein parhaiten reggae-versioinnit kuten vaikkapa Tes La Rokin Wa Do Dem-versiointi ja tämä tuore Junior Murvin vokaaleilla ryyditetty raita. Tämä kappale toimii samalla tavalla. Itse diggaan kun wobblet pysyvät hyvänä renkinä, mutteivat liian päällekäyvänä isäntänä.
4. Lone Ranger: Badder dan dem

Viime viikonlopun kirjoittamisprojektin lomassa tuli kuunneltua aika läjä vanhempia reggae-albumeita. Loistavaa kirjoittamismusiikkia. Parhaat Studio 1-albumit ovat kyllä aivan loistavaa kamaa, kuten esimerkiksi tämä albumin nimikkokappale (sama riddim kuin alkuperäisessä Wah Do Demissa, ilmeisesti Shank I Sheck?). Huomaatteko muuten nämä villit yhteydet kappaleiden välillä tässä listassa? Näitä musajuttuja tulee ihan oikeasti kelattua, ainakin välillä. Toinen mainio biisi on toisen puolen käyntiin polkaiseva "Automatic" Huippulevy kanttaan myöten.
5. Charles Wright: Mother´s Love
Lifesaverin boardilla käy tällä hetkellä vilkas keskustelu parhaista soul-albumi-kokonaisuuksista. Ja naputtelu-urakan lomassa on tullut käytyä läpi omaakin soul-kirjastoa. Itselleni vuosien saatossa Charles Wrightin "Doing What Comes Naturally" on noussut arvoon arvaamattomaan. Kuten niin moni muuki räpin parissa kasvanut, meikäläinenkin törmäsi tähän biisiin ensimmäistä kertaa KRS-Onen Return of the boom bap -levyn "KRS-One Attacks"-biisillä. Samplejen metskaushyöryissä tuli sitten koko albumi hankittua (tää on vielä kaiken huipuksi tupla).Ensi kuuntelulla inhosin tätä tupla-albumia. Ainoa sämpleraita (eli tämä) oli vähän löysä ja muutkin kappaleet eivät iskeneet ensi kuulemalla kovinkaan kovaa. Kappaleet ovat aika pitkiä fiilistelyjä, joita ei todellakaan voi ulkona soitella. Joku levyssä on kuitenkin kiehtonut ja lautaselle se on tiensä löytänyt. Nykyään keikkuu ainakin top kympissä all-time soul-albumeissa. Kannattaa poistaa jos tulee vastaan:


Näihin kahteen kuvaan ja muihin tunnelmiin, mukavaa viikonloppua kaikille!

Ideoiden tyrmäämistä

Inspiroiduin (kuten 250 000) muutakin Samin postaamasta linkistä ja kirjoitin aiheesta mömmön blogiin:

Näin torppaat uudet ideat

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 47-Huumorimusa edition

Tämä viikko on ollut kaista aikamoisen täynnä ja ei ole ehtinyt kuunnella uutta eikä vanhaakaan musiikkia. Kaistan ohuudesta johtuen on ollut huumorikin aikamoisen koetuksella. Senpä takia päätin koota viisi mainiota huumorimusiikin helmeä. Yhteistä näille kaikille on, että voivat kestää useamman kuuntelun (riippuen huumorintajusta/tajuttomuudesta).

Osa on jo vanhoja toimivia klassikoita, osa uudempaa herkkua. Huumorimusiikkihan on kertakäyttögenre, mutta kyllä tältäkin saralta helmiä löytyy:

1. Lonely Island: Like A Boss

Kiteyttää tiukasti meidän jokaisen toimistotyöläisen absurdin arjen, toimii parhaiten videon kanssa. Samojen herrojen Dick in the box on tietysti näin joululahja-aikaan lyömätön laulu.

2. Blowfly: R.Kelly in Cambodia

R. Kelly In Cambodia (Feat. Jello Biafra) - Blowfly
Jo 64-vuotiaan Blowflyn (omalta nimeltään Clarence Reid) ura on ehkä jo jatkunut parasta ennen päiväyksensä yli. On myös hiuksenhieno raja, ovatko herran laulut huumoria vai pelkkää misogyynistä törkeyttä. Itselleni löytyy joka tapauksessa levyhyllystä "B":n kohdalla useampi Blowflyn kuin Beatlesin levy. Se ei ehkä ole hyvä asia. Tämä on uusimmalta levyltä, joka on ilmestynyt Alternative Tentacles -punklafkalla. Kyseessähän on Dead Kennedys -laina ja mikäli innostut niin herran tuotanto noin muuten poikkeaa rajusti tuosta levystä. Onneksi positiiviseen suuntaan. Rapin pioneerinakin tunnetun Blowflyn parhaat levyt ovat ihan ensimmäisiä ja niissä on ehkä enemmän ideaakin ja jopa jonkinlaista yritystä. Monista niistä saa myös pulittaa pitkän pennin. Varsinkin 80-luvun tuotanto on aika synkkää, mutta vetoaa huonoon huumoritajuun (omaani).

3. Flight of the Conchords: Business Time

Barry White-pastissi, joka on herrojen ehdottomia bravuureita. Ilmeisesti voimasoitossa tällä hetkellä myös Bassossa, sillä en ole ollut ainoa, joka tätä jopa herkkää slovaria rallattelee kylillä.

4. Simo Salminen: Raikulipoika

Simo Salminen, itse Sörsselssön, tuo mies Speden ja Veskun takana on tehnyt useampikin klassikkolauluja. Tämä tunnetumman "keltaisen jäänsärkijän" b-puolella oleva kappale on Salmisen unohdettu helmi, joka ansaitsee ehdottoman noston. Ainakin minun toimestani, jollei nyt jopa kansallisena asiana.

5. Eddie Murphy: Boogie in your Butt

Rick Jamesin tuottama "Party All The Time" on jo lähestulkoon vakavasti otettavaa musiikkia, mutta tämä onneksi ei.

Itseasiassa paljon varsinkin suomalaisia huumorimusiikin helmiä jäi mainitsematta. Osaa (Jean-Pierre Kuselan Saattokeikka-räp, Tyynen & Herra 47:sen versiot Sex Machinesta tai Tervasaaren Kesäteatterin joululaulua) ei löytynyt netistä (tervis tosin löytyy spotifysta!) ja osan kohdalla (Lapinlahden Linnut ja Sleepy Sleepers etunenässä) yhden kappaleen valinta oli liian hankalaa laajasta repertuaarista. Lapinlahden lintujen sketsit ovat tietysti loistavia ja Jytinää Eestissä on kovin bändikirja koskaan.

Näillä matalakulttuurin helmillä avaan viikon viimeisen arkipäivän. Unohtuiko jotain oleellisia suosikkeja?

Anna ilmaiseksi, jotta voit myydä edes jotain

Ennen albumien julkaisuja räppärit ovat varsinkin nykypäivän ääniteteollisuuden kulta-aikana intoutuneet jakamaan ilmaisen mixtapen herättääkseen kiinnostusta. Oheinen Jake Onen tuottama Freeway-mixtape vaikuttaa ainakin todella kovalta:

Freeway: Beat Made Me Do It

Uudistuin todella radikaalisti

Järkytyin Hesarin uudistuksesta, mutta nyt olen taas tottunut siihen. Uusi ulkoasu sai kuitenkin miettimään uudistumisen dynamiikkaa Mömmön blogiin:

Nyt radikaalisti uudistuneena

Raamattu, LOL

Usein unohtuva seikka on, että raamattu on public domainia. Tästä johtuen tämäkin tuikitarpeellinen käännösprojekti on mahdollinen:

Lolcat Bible Translation Project

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 46

Vahvasti räppimeiningeissä mennään:

1. Wale: Mirrors (Feat. Bun B)
Mark Ronsonin tuottama ja Bun B:n tähdittämä kappale Walen tuoreelta levyltä Attention Deficit, joka ensimmäisellä kuuntelulla kuulostaa erittäin hyvältä. Hyvä balanssi klubistygejen ja rauhallisempien kappaleiden välillä.

2. Redman: Coc Back (Feat. Ready Roc)

Redman on aina ollut viihdyttävä räppääjä, ja mikäli taustalle heitetään Junkyard Bandin klassikko Go-Go-raita Sardines, en valita.

3. Jay-Z: Empire State Of Mind (feat. Alicia Keyes)

Jay-Z:n pettymykseksi osoittautuneen levyn paras raita. Ollut soitossa jo aika pitkään, ja onhan tää hyvä. Alica Keyesin imelä kertosäe ei pilaa biisiä, vaan on tehnyt siitä New York Yankeesin tämän vuoden tunnarin.

4. Clipse: Popular Demand (feat. Cam´Ron)
Clipse pysyy hyvässä iskussa ja tuoreen albumin vuotaneista raidoista tämä kolisee ehkä kaikkein parhaiten meikäläiselle.

5. Petos: Synkkä Sörkkä

Petos ei ole vuosien saatossa räppärinä niin aiheensa tai tyylinsä puolesta kehittynyt. Mutta toisaalta onko Too Shortkaan? Sen sijaan oheinen Zombie-aiheinen video on todella päräyttävä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Diili: Next Level

Diilin sosiaalisen median läsnäolo on siirtynyt lähes täysin Basson foorumeille. Ohessa pudonneet Diili-tyypit selittelevät:

Jethro sen sijaan porskuttaa, vaikka ilmeisesti myikin auton naapurille edellisessä jaksossa. Rick Rossin Hustlin sopii tälle koijarille kuin klikkipetos konsanaan:

RETKI Comeback! 4.12.2009 @ Helmi

Kelattiin poikien kanssa, että ollaan pyöritelty peukaloita tarpeeksi kauan ja vois järkätä pitkästä aikaa kunnon bileet.

Sen lisäksi tajuttiin, ettei Retkessä ole ollut koskaan ulkomaalaista deejiitä, joten päätettiin hommata sellainenkin.

Mutta eipä siinä mitään. Vanhalla RETKI-kaavalla mennään, eli hyvää musaa, hyvää ja paljon juomaa ja hyvää seuraa. Eipä sitä hyvää konseptia kannata lähteä muuttamaan.

Vittujakos tässä, ohessa faktat:

RETKI COMEBACK!

SPECIAL GUEST:
Dj Will Sumsuch (Urban Torque, UK)

NOT-AT-ALL-SPECIAL GUESTS:

Stu
Ricu Flair
Seppo Hova

Ravintola Helmessä (Eerikinkatu 14) 4.12 klo 23 eteenpäin. Narikan hinnalla mennään.

Tervetuloa!

Facebook-tapahtuma

Koeajoin tuoreen sikainfluenssan

Viime viikko meni sairastellessa. Sodan uhri muistelee tuoreessa Mömmön kirjoituksessa:

Tuotearvio: sikainfluenssa

Mo Money, Mo Problems

Makeita visuaalisointeja Biggien "Mo Money Mo Problems"-biisistä.

Ja ohessa vielä mainio stadikkahouse-remix samasta aiheesta: