Tää blogipostaus on vaiheillut enemmän kuin Davon levy konsanaan. Mutta silti here it is:
Gambler
Pusher-trilogia on ollut varmasti parasta pohjoismaista elokuvaa vähään aikaan. Saagan käsikirjoituksen ja ohjauksen takana on tanskalainen ohjaaja Nicolas Winding Refn. Gambler on dokumentti kyseisen herran elämästä tilanteessa, jossa Pusher I oli ollut hillitön menestys, mutta ohjaajan länsimaiseksi breikkausleffaksi suunniteltu Fear X armoton kaupallinen floppi. Takaisin siis alkuruutuun, John Turturron tähdittämä kalkkuna pisti Refnin taloudellisesti kuralle joten Pushereita kehiin lisää. Saadakseen tasetilanteensa kuntoon Refn pygää suunnitelman Pusher II ja kolmosesta. Samariinia kuluu, velat kasaantuvat ja kirjailijan blokki vaivaa. Välillä leffaa katsoessa tulee fiilis, että onko tämä oikeasti totta? Niin loistava hahmo ohjaaja on. Jäbää täytyy myös arvostaa leffafriikkeydestä: hepulla on Cannibal Holocaust-juliste seinällä ja vauvansa kanssa valkkailee Terence Hill & Bud Spencer dvd:eitä. Ainoa nihkeä fiilist tulee siitä, että suuresti pitämäni Pusher II on tehty täysin rahan takia. Toisaalta niin on suurin osa hyvästä populaarikulttuurista, joten aika sama. Dokkarissa on välillä tyhjäkäyntiä ja tylsiä kohtia joten mikään täysi helmi se ei ole.
TASKULÄMMIN (Ihan symppis, mutta ei mitään kotiin kirjoitettavaa)
Pan´s Labyrinth
Guillermo Del Toro käy Ameriikoissa korjaamassa taalat pöytään (Hellboy etc.), Euroopassa tehdään ne härömmät pätkät. Kuten vaikkapa Faunin labyrintti, joka oli omia suosikkielokuviani festareilla. Juoni on perinteinen satujuoni, jossa lapsi löytää salaisia onkaloita ja öttimönkiäisiä. Lisätwistiä tulee hillittömästä visuaalisuudesta (kts.kuva), joka on tullut Del Toron aikaisemmista leffoista tutuiksi sekä juonen sijoittumisesta toiseen maailmansotaan. Lapsinäyttelijätyttö hoitaa homman kotiin loistavasti ja muukin näyttelijäkaarti hoitaa hommansa tyylillä. Ei pitempiä lätinöitä, tää tulee leffateatteriin: mene katsomaan!
KUUMA (HEEEEELLLLLBOOOOOOYYYYYY)
Sheitan
Tämä ranskalaisraina ei ole ainakaan taide-elokuva. Peruskauhuleffakaavaan joukko nuoria lähtee viettämään viikonloppua maatilalle. Paikka on ilmeisesti joku Ranskan pohjanmaa sen verran sukurutsaisia heput siellä ovat. Jo alusta lähtien meininki vaikuttaa hämärältä kun hullu talonmies, jota Vincent Cassell loistavasti esittää, harrastaa omituisuuksiaan. Juoni on nähty viimeaikoina vaikkapa Hostellissa eikä tuo puhkikoluttuun nuorisokauhugenreen juuri uutta. Splatter-elokuvaksi Sheitan on liian vähätapahtuminen joten täysin mitäänsanomattomuuden suosta rainan nostaa Vincent Cassellin riemukas roolisuoritus.
TASKULÄMMIN (Vincent Cassell!)
JATKUU (ONE LAST TO GO)
No comments:
Post a Comment