Riku Tokiossa Osa 2: Mitä bungaa?

Tällä hetkellä kun kaikki tilit näyttää turskaa ja fiilis on kuin Ilkka Kylävaaralla, on helppo allekirjoittaa, että Japani on kallis. Tässä on kuitenkin vain osa totuutta. Tottakai rahaa palaa, kun ostomanian vallassa raapii keräilylevyjä tyhjään levylaukkuun ja ostelee hattuja (7) kun aurinko paistaa niin kovasti.

Jos kuitenkin pystyy hillitsemään epäterveen materialismin mihin en ole ikinä kyennyt, niin Japanin reissusta pystyy selviämään ihan normibudjetilla. Ohessa allekirjoittaneen matkabudjetti lukuunottamatta shoppailuhysteriaa:

Japani, mitä se siis bungaa?

Lennot: 399 e Nagoyaan/yleensä 1000 e hujakoilla (Todella halpaa, yleensä Japanin lennoista saa pulittaa kolminumeroisia lukemia. Nagoya on noin pari tuntia Tokiosta, mutta koska ensimmäinen päivänä jet lag riivasi ainakin allekirjoittanutta todella pahasti niin Nagoya on uneliaisella charmillaan (lue: vitun tylsä paikka) hyvä paikka levytellä ja kerätä voimia hektiseen Tokioon. Tietysti junailu Tokioon maksaa jonkun verran, mutta Nagoyan lentoja kannattaa yytsiä, sillä voi tehdä oheisen kaltaisia löytöjä. Finnair lentää suoraan ja lentoruoka oli Finnairin safkaksi erikoisen hyvää)

Matkustaminen: 200 e railipassi/metrot n. 5 e päivä (Jos lentää Nagoyaan/meinaa reissata Japania ympäri railipassin hankkiminen on järkevää. Sillä saa matkustaa luotijunissa rajattomasti lukuunottamatta ärhäkintä luotijunaa Nozomia. Plussana myös Tokion sisäinen JR line käytettävissä. Hyvä investointi kaikenkaikkiaan. Railipassissa kannattaa vaan huomioida, että se pitää hankkia etukäteen Suomesta. Sniikkinä kaverina en tätä tietystikään itse tehnyt. Kiitokset siis Marille Kertametrolippu on matkasta riippuen vajaa pari euroa. Päivälippu on hyvä hankkia jos kiertelee mestoja vähänkään enemmän metrolla, eli noin 5 matkaa enemmän)

Asuminen: n.25 e/yö-hostelli (Hostellin saa helposti vaikka hostels.comista. Itse budjasin hieman laitakaupungilla Asakusassa kahden muun frendin kanssa samassa huoneessa. Hostelli oli aivan samantyylinen kuin Euroopassa. Vakiojenkit bostaili myös koko päivän Hostellin yhteisessä tilassa niin kuin asiaan kuuluu. Jos on pätäkkää, kannattaa mennä goisimaan Ryokaniin, joka on perinteistä Japanilaista majoitusta aamiaisineen ja futoneineen. Mikäli ei ole matkatavaroita, eikä ole naispuolinen kapselihotelli on myös varmasti kokemisen arvoinen. Huom! Nagoyassa on vain yksi hostelli, jonne ei pysty tekemään nettivarauksia. Että ei kun vaan kampi käteen ja japanin englantia harjoittamaan. Itse kettuna kaverina en tätä tietenkään tehnyt. Kiitokset siis Karolle. Nagoyan hostelli oli myös selkeästi makeampi futoneineen ja kimonoineen)

Ruokailu: n.10 e/ateria (Semihalpaa. Jos vetää todella niistobudjetilla niin päivän ruokabudjetin pystyy niistämään kokonaisuudessaan vajaaseen viiteen euroon. Take-away sushimestoissa halvin setti oli vajaa kaksi euroa täydestä ateriasta. Sisällä syödessä Ramen-nuudelispotit on halvimpia. Kybällä eurolla saa kuitenkin jo todella täyttävän aterian ja bissen päälle. Ruokapaikoissa kannattaa vähän tarkkailla ulkopuolella hintatasoa, sillä kalliita mestoja ja halpoja mestoja voi olla vieri vieressä. Jos on pidempään niin safkojen itse dusaaminen on varmasti hyvä vaihtoehto, mutta lyhyemmällä reissulla omasta mielestäni turhaa näätäilyä sillä ulkona syöminen kuitenkin niin halpaa. Ruokailusta lisää vielä omassa luvussaan)

Rellestys: Klubit ineen n.20 euroa/Karaokehuone n. 40 e/h (Tinaaminen on halvinta puistossa, beer gardeneissa tai seisomabaareissa. Yleisimmin Japanilaiset röpöttelee paikallisissa pubeissa omissa oloissaan. Nämä mestat on ravintolan ja kantakapakan yhdistelmiä, joista joistakin saattaa saada myös kohtuuhintaisen birran lisäksi maukasta pöperöä. Klubeihin maksaa ineen Suomen hintoihin verrattuna jonkun verran enemmän, mutta yleistä on, että polettiin kuuluu pari drinkkilippua messiin. Juominen itse klubeille ei ole mitään ylivertaisen kallista. Karaokehuoneissa soossin imailu on kohtuuhalpaa ja kokemuksena aivan ylivertainen)

Automaatit: Koska saavuimme nousevan auringon maahan sadekauden päätteeksi, ilma oli todella kuumottava. Tämän takia janoa tuli tyydytettyä todella tiheään tahtiin istutuista juoma-automaateista. Limu maksoi niissä noin euron. Itse kokeilin ennakkoluulottomasti kaikkia mahdollisia juomia, mutta täytyy sanoa, että en vielä oikein lämmennyt epämääräisiin leväjuomiin, joihin japanilaiset olivat erityisen tykästyneitä. Samoin todella äitelät sokerilimut, kuten Hi-Boy ja Bubble Man II eivät oikein kolahtaneet. Tämän lisäksi automaateista sai myös bisseä ja röökiä. Itse en syöpäkääryleitä harrasta, mutta aski taisi olla noin parin euron hintahaarukassa)

Riihikuivaa pätskyä kannattaa varata matkaan, sillä kortit eivät monessa paikassa toimi (valitettavan monessa levy- ja vaatekaupassa kyllä toimi).

Huomenna palataan Tokion shoppailumeininkiin, joka oli tällaiselle kulutusyhteiskunnan orjalle niin huumaannuttava kokemus, että olen jakanut sen kahteen osaan: levyt ja muu kulutusjuhla.