Monday, July 17, 2006
Riku Tokiossa Osa 6: Paitoja. Housuja. Hattuja.
I wanna shop.
On valehtelua väittää, ettenkö aikonut ostaa Tokiosta myös vaatteita. Paljon. Yksi vaihtovaatekerrasto mukana ei ollut merkki huonosta hygieniastani vaan katalista aikeistani hakea koko kesän patsastelugarderoobi Tokion yybertrendikkäistä paikoista.
Ja jälleen täytyy sanoa, ettei Tokio, tuo ehkä maailman materialistisin ja kulutushysteraisin kolkka tuottanut pettymystä. Pinnallisia arvoja rakastavalle hattu-ja kenkäfriikille Tokio oli taivas ja helvetti samaan aikaan. Valikoimaa oli liikaa näinkin vähävaraiselle tallaajalle. Tokiossa en ollut kuitenkaan yksin tavaranpalvontani kanssa. Duunipäivän jälkeen lähes jokaisella työmatkalaisella oli kädessään jos jonkinlaista pussukkaa ja muovikassia mukana kaupoista.
Kulutushysteriaan oli helppo hypätä matkaan. Erään matkalaisen kommentti "En mä varmaan hanki hirveästi vaatteita, koska mulla on tyyli vähän hakusessa", korvaantui jo ensimmäisenä iltana maanisella "Täällä on niin makeita vaatteita, mä olen todellakin löytänyt mun tyylini"-manifestoinnilla. Vaatteet Tokiossa olivat todella hienoja ja niiden ostaminen oli myös tehty aivan liian helpoksi. Shibuyan Parco on esimerkiksi megalomaaninen 5-osainen kauppakeskuskompleksi, joka on täynnä pieniä makeita kauppoja. Itse poistin jo aikaisemmin hekumoimani Der Bomber- takin ja Smith vs. Nastase-kengät muun muassa Parcon asiallisesta Adidas-liikkeessä.
Kengistä lisää. Yleensähän kenkien osto Stadissa on yhtä tuskaa. Oikeaa kokoa niistä makeimmista kengistä ei todellakaan tule vastaan, sillä pikkuliikkeet hankkivat sen verran vähän kokoja kaupunkiin. Sen sijaan itse löysin oikeaa kokoa jokaisesta kenkäparista, jota Tokiossa koettelin. Ehkä sattumaa ja tuuria, mutta tällä kertaa näin.
Mari esittelee uusia Conversejaan. Todella hyvävalikoimisia sneaker-kauppoja oli aivan älyttömästi. Erityisesti todella makean näköisiä Nikeja oli liikkeellä todella paljon. Tosin niinhän Marin jalassa olevat Conversetkin ovat nykyjään kenkäjätti Niken omistuksessa.
Vaikkei sarjiksia harrastakaan on Shibuyan Mandarake todellakin näkemisen arvoinen. Neljännessä pohjakerroksessa oleva aivan helvetin iso sarjispyhättö on mangafanin unelmien täyttymys. Tämän lisäksi kaupassa on todella upea valikoima leluja kaikista mahdollisista sarjishahmoista mitä voit vain kuvitella. Itsekin olin jo kantamassa noin viittä lelulaatikkoa mukanani, kunnes tulin järkiini. Nyt tyydyin vain kuriositeettina yhteen mystiseen ninjahahmoo. Pojat ovat poikia. Heman-lelut ovat muuten nousseet arvoon arvaamattomaan: minteistä skeletoreista ja mosh-maneista saa pulittaa aimo kasan jenejä
Harajuku on alueena Shibuyaa boheemimpi, tosin Mäkki on myös ujuttanut lonkeronsa sinne niin kuin kuvasta huomaatte. Sunnuntaisin Harajukun sillalle kokoontuu lauma kersoja pukeutuneena mitä friikeimmillä tavoilla. Valitettavasti hämärästi pukeutuneista teineistä ei tullut kunnon kuvaa, kun neuvotteluni kolmen vihreätukkaisen friikkineidon kanssa kariutui huonoon japanin kielen taitooni. Sen verran ymmärsin, että nämä ahneet paskiaiset olisivat halunneet rahaa kuvista. Vähänpä he tiesivät, että missasivat mahdollisuuden päästä tämän hetken kuumimpaan edelläkävijämediaan Pimp My Content HKI-mediakonsernin megablogiin. Idiootit.
Harajukussa oli myös makeita gallerioita
Näkymä Harajukun erään taitelijakommuunin gallerian ikkunasta
Vintage-liikkeet olivat Japanissa aivan päälliköitä. Omat parhaat löytöni olivat hopeinen "Busch Light"-pilottirotsi, "GM Military Sales- We Build Excitement"- truckerlätsä ja "Rainbow Coalition- Jesse Jackson for president 1984"-paita. Vintageliikkeitä oli varsinkin Harajukussa todella paljon.
Jonkun random-kaupan ikkuna.
Kirjaostoksia ei jostain syystä tullut Japanissa kovinkaan paljon tehtyä
Japanilainen erikoisuus eli massiivinen showroom. Tämä jalkapallonäyttely oli erään elektroniikkavalmistajan (en muista enää nimeä, mutta en ollut aikaisemmin koskaan kuullutkaan) viisikerroksisen showroomin ensimmäisessä kerroksessa. Lukaali oli siis täynnä elektroniikkavalmistajan uusia tuotteita, joita pystyi testaamaan. Mestassa ei kuitenkaan myyty mitään paitsi yläkerrassa oli erittäin pätevä kahvila.
Kaikenlaisille friikeille ja muille pervoille Japani tarjoaa paljon virikkeitä. Kondomikauppa on vielä siitä kesyimmästä päästä. Valitettavasti emme löytäneet myöskään jo legendaksi muodostunutta käytettyjen alusvaatteiden kauppaa tai mystistä Gangsta Barberia (yhdistetty parturi/gangstarap-liike). Sen sijaan Shinjukun legendaarinen tarjoustalo Don Quijote oli niin mykistävä kokemus, että se saa täysin oman entrynsa huomenna.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment