Kesäviikonloppujen pääharrastus on meikäläisellä kesähäissä ja polttareissa ramppaaminen. Kellariteatterin keskiviikkona ensi-iltansa saanut Kesähäät on senkin vuoksi erittäin ajankohtainen.
Esitys alkoi leppoisasti bestmanin ja kaason kättelyllä ja kahvitarjoilulla. Ennakkotiedot esityksestä rajoittuivat nettisivun esittelyyn: "Ennalta harjoiteltua improvisaatiota musiikilla höystettynä". Tämä saattaa amatööriteatterin ollessa kyseessä tarkoittaa ihan mitä tahansa.
Ihan mitä sattuu ei ollut kuitenkaan luvassa, vaan vähän tahmean aloituksen jälkeen oli luvassa sellaista ilotulitusta, että en meinannut pysyä tuolilla. Nauratti nimittäin niin paljon. Näytelmä sijoittuu tulevan avioparin Katan ja Veetin omakotitaloon päivää ennen häitä, jonne erinäisten kommelusten kautta päätyvät myös bestman, kaaso, aurinkomatkojen opas ja taekwondoa opettava Jorgos. Henkilöiden keskinäiset suhteet ovat sotkuisemmat kuin kauniissa & rohkeissa ja ennen kuin pappi sanoo aamen, on edessä riehakas yö.
Improvisaation kautta näytelmän työstäminen on varmasti ollut näytelmän vahvuus. Dialogi on nimittäin erittäin irtonaista ja luonnollista. Erityisen suuren vaikutuksen esityksessä minuun teki taitava fyysinen komiikka, joka on vaikea laji hallita. Välillä ihmisiä tuli komeroista ja sohvan alta eri aikaan kuin parhaissa seksifarsseissa konsanaan ja homma pysyi kasassa. Vaikka välillä huumori liikkuikin navan alla, missään vaiheessa ei menty sieltä missä aita on matalin.
Kesähäissä oli tehty paljon asioita tuoreella tavalla sortumatta itsetarkoitukselliseen kikkailuun. Viulusta ja kitarasta koostuva orkesteri oli aktiivinen osa näytelmää kommentoiden näyttelijöiden edesottamuksia. Kellariteatterin tilat ovat todella tunnelmalliset, mutta katsomorakenne luo tiettyjä haasteita näytelmille. Kesähäissä on hyödynnetty koko näyttämötilaa ja välillä esitys eteni kolmessa eri paikassa samaan aikaan.
Koko työryhmän yhteispeli toimi mahtavasti ja kukaan ei jäänyt statistiksi. Näyttelijöistä huokui ilo näyttelemiseen ja huomasi, että työryhmällä oli silminnähden hauskaa myös itsellään esityksen ajan. Näytelmä oli myös juuri oikean pituinen. Reilun tunnin nousujohteinen show jätti vähän nälkäiseksi. Haluan nähdä näitä henkilöitä uudestaan lavalla! Suorastaan hävettää, että viimeksi olen ollut katsomassa näytelmää Kellariteatterissa kolme vuotta sitten.
Helsingissä on paljon hyviä amatööriteattereita, tukekaa niitä! Laitosteatterin tunkkaisten klassikoiden sijasta on hienoa nähdä nuoruuden intoa ja taitoa. Kipin kapin myös metskaamaan liput Kesähäihin! Esityksiä on enää ensi viikon ajan.
Kesähäät (Kellariteatteri, Liisankatu 27)
Esitykset 16., 17., 18., 19. ja 20.7.
Liput 10 euroa aikuiset, 6 euroa opiskelijat
2 comments:
Oispa kyllä virkistävää joskus lukea kunnon kesäteatteritylytystä, jossa runtattaisiin maan rakoon onneton käsikirjoitus ja ne muutamat ylinäyttelevät tunarit, joiden ainoa luonteenpiirre lavalla on huutaminen. Mitenkään ottamatta kantaa just tähän näytelmään, sehän voi olla ihan jees :) t. *
Sponssatkaa mulle liput UIT:iin, niin täältä pesee...
Eiks toi olis vähän kuitenkin kuin pienempien kiusaaminen ->liian helppoa ja ilmiselvää.
Mä oon myös sen verran kiireinen kaveri, etten mä ehdi tsiigata mitään skeidaa. Ja mieluummin sitä loppupeleissä hehkuttaa hyviä juttuja kuin dumaa huonoja. Vaikka dumaaminen monesti onkin helpompaa.
Post a Comment