Rikun Kesämatkaraportti osa 6: Trieste

Et voi tulla rajan taa...

Mutta niin vain tultiin. Ensimmäisenä saavuimme Italiassa Triesteen, joka on erittäin miellyttävä Itävaltalaistyyppinen kaupunki Pohjois-Italiassa. Kaupunki ei ole turistien kansoittama, mikä sopi meille erittäin mainiosti. Seuraavaksi matkakohteena olisi nimittäin turistihelvettien äiti Venetsia.

Ensimmäiseksi oli edessä majoituksen säätö. N95 osoitti hyödyllisyytensä ja auttoi uudessa kaupungissa suunnistamisessa. Löydettiin miellyttävä "bed & breakfast"-mesta Hotel Alabarda, jossa yö maksoi per lärvi 28 €.

Seuraavaksi oli vuorossa makujen maaottelu. Edelliset pizzat oltiin maistettu Sloveniassa, mutta miten ne vertautuisivat Pizzan alkuperämaan Italian herkkuihin?

Itselläni edessä pimpattu Quattro Formaggio, jossa lisäksi kinkkua ja artisokkaa

Osaltaan saattoi johtua infernaalisesta nälästä, mutta söin parhaan pizzani moneen vuoteen. Oikea rapeus pohjassa, täytteitä juuri sopivasti ja kastike tuoreista tomaateista. Italia 1-Slovenia 0.

Kädessä kesäjuomien kuningas: Spritz

Illalla kävimme syömässä perinteisessä italaisessa Trattoriassa pastat. Paikan omistaja oli kovaääninen lihava italiaano, jonka mielestämme tapamme syödä pastaa oli äärettömän huvittavaa. Mitä sekään mistään tietää? Paikasta ei ole valitettavasti kuvia, kun äsken kehumastani n95:sesta oli taas loppunut akku.

Oleellinen osa ruokailua Italiassa on tietysti aterian päättävä Café Corretto, eli "korjattu kahvi". Samikin, joka ei kahvia juo, löysi kahvihampaan kolotuksen tämän Troijan hevosen kautta. Korjattu kahvi koostuu espressosta ja grappasta (joskus myös sambucasta). Koostumus vaihtelee kahviloittain. Osassa paikoista tuntui, että joi vähän kahvilla ehostettua "korjausta" niin paljon grappaa oli kuppiin heitetty. Suomalainen vastine on perinteikäs jallukahvi.

Trieste on tunnettu kulttikirjailija James Joycen yhtenä kotipaikkana. Herra toimi Triestessä englannin opettajana.

Suuret kirjailijat yhteiskuvassa: James & Riku


Täälläkin oli pakko kiivetä jonkun kukkulan laelle. Emmekö koskaan opi?

Vaikka Trieste on tunnelmaltaaan ja arkkitehtuuriltaan keski-eurooppalaisempi kuin monet muut Italian kaupungit, kuohahtelivat tunteet etelä-eurooppalaiseen malliin. Kaupungintalon edessä oli pieni, mutta äänekäs mielenosoitus, jonka tarkkaa syytä emme saaneet koskaan selville. Ilmassa oli urheilujuhlan tuntua, kun rummut päristelivät ja kansa huusi. Ilmeisesti itse kaupunginjohtaja tuli heittämään läppää mielenosoittajille. Loppujen lopuksi kaikki lähtivät sulassa sovussa yhdessä drinkeille.

Taustalla viikottainen mielenosoitus kaupungintalon edessä


Mellakointia mielenosoituksessa

Maanantai ei ole kaikkein paras shoppauspäivä Italiassa, sillä monet kaupoista ovat kiinni. Myöskin vaatekauppojen valikoima ei ole ihan meikäläisen tyyliä. Pikkuvanhaa kauluspaitaa ja rantagigoloreleitä silminkantamattomiin. Muutama urbaanimpi kauppa oli valikoimiltaan täysin surkea. Tyylikkäitä nahkakenkiä oli kyllä paljon, mutta niitäkin katsellessa tuli överit ja ei osannut tehdä päätöstä mikä on paras.

Trieste ei ole myöskään mikään yöelämän mekka, varsinkaan maanantaisin. Muutamia mukavia drinkkibaareja kuitenkin löytyi, joissa iltaa sai vietettyä. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös eräs katu, jossa oli lähes ainoastaan jäätelöbaareja. Italialainen jäätelöhän on aivan ehdotonta.

Triestestä jäi kaiken kaikkiaan hyvät vibat. Seuraavana päivänä vuorossa Venetsia.

Jatkuu..