Vannoutuneet blogin lukijat saattavat muistaa vuoden takaiset seikkailuni Tokiossa. Tai tyngäksi jääneen Kööpenhaminan matkaraporttini, josta oikeastaan reissun kaikki parhaat palat jäivät dokumentoimatta. Nyt on siis se aika vuodesta,kun tämä blogi muuttuu matkustusblogiksi.
Pientä esihehkuttelua tästä jo kirjoittelinkin, mutta reissu ei todellakaan loppupeleissä rajoittunut pelkästään Ljubljanaan. Matkaohjelma näytti loppujen lopuksi seuraavanlaiselta:
Ljubljana-Portoroz-Isola-Piran-Trieste-Venetsia-Koper-Ljubljana
Jälkeenpäin kun matkaohjelmaa katsoo, niin reissu rakentui aika orgaanisesti. Ennakkoon oltiin suunniteltu vain sukelluskortin suorittaminen ja muut meiningit tuli ihan sattuman ja onnen kaupalla kehitettyä. Yritän tässä blogissa kertailla parhaimmat hetket ja tunnelmat jotakuinkin kronologisessa järjestyksessä.
Lähtökohdat reissulle olivat mitä mainioimmat. Suomeen oli luvattu huonoa ilmaa ja duunihommat oli saatu laitettua pakettiin. Matkaseurue koostui monissa liemissä keitetyistä reissumiehistä, joten odotettavissa oli ikimuistoinen viikko:
Tehokaksikko Riku & Sami valmiina seikkailuihin
Alkureissun ohjelma oli tiukka. Ei kuitenkaan niin tiukka, ettemme voineet ottaa ensimmäistä kontaktiamme Slovenialaiseen ruokakulttuuriin:
Liiton miehiä: Samilla kädessään paikallinen Union
Heti saavuttuamme Ljubljanaan, lähdimme bussilla kohti Portorozia ja sukelluskoulua. Itselläni oli alla aika paha jet lag, vaikka aikaero Suomen ja Slovenian välillä onkin vain tunnin luokkaa. Olin nimittäin edeltävänä päivänä ollut Hangossa soittamassa levyjä, josta olin lähtenyt ajamaan tunnin yöunilla suoraan lentokentälle. Ei ollut siis mikään ihme, että bussissa uni maistui:
Slovenialaiset ovat ystävällisiä, eivätkä häiriinny vieressä nukkuvista suomalaisturisteista
Saavuttuamme Portoroziin, sukelluskoulun päähefe löi sukellusopukset käteen. Seuraavana päivänä oli aika dyykata.
Jatkuu...
No comments:
Post a Comment