Ricu Flair Heavy Rotation Vko 32

Tällaista on pyörinyt levylautasella ja konttorilla tällä viikolla:
1. Casual: Put It In the Air

Pitkään hiljaiseloa (ainakin omissa kirjoissani) pitänyt Hieroräppäri kuulostaa todella freesiltä tässä tämän vuoden puolella (?)tulleessa kappaleessa. Letkeä tausta ja letkeät läpät pienen budjetin videolla. Parhainta räppiä armon vuonna 2009. Spotattu aina luotettavalta Lifesaverin boardilta.

2. Ed OG & Da Bulldogs: Love comes & goes
Klassikko. Pitkään hankintalistalla ollut maksi tarttui vihdoin matkaan viime perjantain We Love Helsinki -tapahtuman vinyylikirppikseltä Markus-Sedän tiskiltä. Bostonilaisräppäri Ed OG:n pitkän uran mahtavin laulu ehdottomasti.

3. 6Blocc: Going back to Cali
Dubstepin ja hiphopin pyhä liitto vain jatkuu. 6Bloccin läpeensä laadukkaalla I Dubs Vol.2 eepeellä ei huonoa hiphop-remiksejä löydykään. Tämä LL Cool J-versiointi on ehkä parhaiten toteutettu. Olen muutenkin kuunnellut vanhoja LL Cool J:n biisejä viime aikoina, hemmo oli tiukka räbäyttäjä ennen kuin alkoi näyttelemään Renny Harlinin elokuvissa. Tämän lisäksi 6Bloccin eepeellä myös versio Pharaoh Monchin Simon Saysista (kova), Panjabi Mc:n siitä ainoasta hitistä ja jostain kolmannesta biisistä joka ei muistu mieleen. Suositeltavaa menoa kaiken kaikkiaan.

4. Dan The Automator: Rapper´s Delight feat. Chali 2Na, Casual & Domino (Van She Tech Remix)
Sugarhill Gang eli räppäävät pizzakuskit ansaitsevat kyllä ison kaasunaamarin koko toiminnastaan hiphopin saralla, mutta tämä Automatorin remix-projekti onnistuu puhaltamaan jonkinlaista eloa tähän ehkä maailman tylsimpään hiphopkappaleeseen. Van She tuuppaa vielä extra tanssilattitwistiä uuteen versioon. Plus, Casual jo toisessa biisissä tänä vuonna! Fiilis on lähes kuin 90-luvun puolivälissä.

5. Dj Gregory: Block Party
Tämän viikon räppipainotteista listaa täydentämään yksi uusvanha house-löytö. Tämä vuodelta 2000 oleva klassikkohousebiisi tuli uudestaan vastaan mainiolta Hand Clap Low Conga Mix 3sella. Torvet on samplatty muuten Milton Hamiltonin "So Beatiful"-kappaleesta, joka löytyy "Disko-mania"-levyltä. Itse HCLC-bileissä olen kerran käynyt ja täytyy sanoa, että musa ja meno olivat todellakin kohdallaan. Positiivisen erilaista klubisettiä Stadissa. Erityisesti diggailin balkan-menosta, koska siihen en todellakaan ole perehtynyt.

Mukavaa viikonloppua itse kullekin!

Weekend

Tänään Redrumiin.

Rikun Kesämatkaraportti osa 4: Izola

Toisena iltana päätimme pistää tanssikengät jalkaan ja lähteä juhlimaan Izolaan. Yllättäen tilaamme taksi ei löytänyt kämpillemme. Saimme onneksi kuitenkin napattua kyydin läheiseltä huoltoasemalta.

Izola by night


Izolan hämärät kujat

Tamppaamaan ei pidä lähteä tyhjällä vatsalla, joten ensimmäisenä menimme syömään idylliseen satamaravintolaan:

Kaviaarit alkupalaksi


Aimo pläjäys prosciutto-kinkkua


Pääruoaksi kalalajitelma


Hifistelyä:Konjakit tarjoiltiin kuuman vettä sisältävän lasin päältä, jotta ne pysyisivät lämpiminä

Izolan tärkein nähtävyys on tosiaan Ambasada Gavioli, joka on yksi Euroopan isoimpia klubeja. Mestan nimi tarkoittaa Gaviolin lähetystöä, ja tämä Gavioli oli ilmeisesti joku mestan perustajia. Paikka oli ilmeisesti näivettynyt jossain vaiheessa, mutta elää nyt taas uutta renessanssivaihettaan. Illan ohjelmassa oli seuraavaa:

Sandy Riveran suurin hitti on Kings of Tomorrowin Finally-kappale. Tämä Defectedilta 2000 ulos tullut kipale on klassinen kesäinen vokaalihousebiisi, jota ei ole voinut välttyä kuulemasta mikäli on ikinä ollut vaikka Ihanassa:

Sandy Riveran tämän hetken tunnetuin kipale on häpeilemätön kesähitin metsästys "Lollipop". Täytyy sanoa, että itselleni uppoaa kyllä näistä Kings of Tomorrow. "I lick your ice cream, you can lick my lollipop" on tietysti sellaista korkeamman tason runoutta, että ghettotech-versiona tämä voisi toimiakin. Breesen & Badhandin remix on ainakin kunnon häpeilemätöntä stadionhousea.

Illan saundi ei ollut kuitenkaan oikein kumpaakaan. Hyvä house on hyvää housea, mutta illan aikana sitä ei juurikaan kuultu. Liian puuduttavaa technoon päin kumartavaaa instrumentaalimattoa ilman kunnon nostatuksia tai sielukkuutta. Jengi tuntui viihtyvän, mutta paikka ei missään nimessä ollut tukossa.

Itse mesta oli kyllä massiivisuudessaan vaikuttava. Massiivisuus näyttää myös olevan mauttomuuden läheinen sukulainen ja klubin kitsch-kerroin oli korkealla. Gaviolin tunnelmia ohessa:







Sandy Rivera ei liekittynyt paikkaa aivan hurmokseen, joten päätimme lähteä hyvissä ajoin ennen pilkkua goisaamaan. Ihmeen kaupalla onnistuimme vielä säätämään taksin takaisin kämpille, joka vielä kohtuullisen helposti löysi kämpillemme. Edessä olisi muuten ollut aika pitkä kotimatka, koska Izola on Portorozista reilun parinkymmenen kilsan matkan päässä.

Jatkuu...