Ricu Flair Heavy Rotation Vko 5

Räppiä ja muuta.

1. Tensnake: Coma Cat
Tensnake "Coma Cat" EP coming Jan 25th on Permanent Vacation by Tensnake
Ehkä parasta uutta musaa tällä hetkellä?
2. Main Ingredient: Magic Shoes
Kappale on ollut passiivisella hankintalistalla pitkään. Kerrassaan ihana biisi, jonka ansiosta meillä on myös tämä kaikkien top 10-räppibiisi toiselta Main-alkuiselta mahtibändiltä (joka on yhä want listillä):

3. D-Nice: 25 Ta Life

D-Nice seurasi BDP:n deejiinä ammuttua Scott La Rockia ja tekaisi pari levyäkin. Tämä on yksi sinkuista itselleni täysin huomiotta jääneeltä "To Tha Rescue"-levyltä. D-Nicen eka levyhän on lähes jonkin sortin klassikko. Hyvän kuuloinen biisi kaiken kaikkiaan.
4. Ultimate Force: I Am Not Playing
Törmäsin ekan kerran tähän Ego Tripin kokoelmalla kuten varmaan moni muukin. Rouhea biitti on sämplätty blues-jäbä Albert Kingin Cold Feetistä.
5. Towa Tei feat. Biz Markie & Mos Def: BMT (SP1200 Remix)
Nyt tulee nostalgisointia. Tätä biisiä tuli aikoinaan kelailtua c-kasetilla(!). Syy arkaaiseen formaattiin oli, että tämä tuli Sampon & Didierin legendaarisessa Radiomafian Super Session -ohjelmassa. Ajatella, että tääkin on yli 10 vuotta vanha styge! Myös yksi Biz Markien viimeisimpiä huippuhetkiä mikin varressa.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 3

Tammikuu ei ole ollut tipaton, mutta vielä ainakin tähän mennessä levytön. Jotain tällaista pyörinyt läppärin luureissa:

1. Malente: I Like It

Jos häissä on joku tyypillinen diskorenkutus on se KC & The Sunshine Bandin That´s the way I like it (toinen olisi Kool & The Gangin Celebration). Tämä tyly rytyytys tuo tähänkin kulahtaneeseen biisiin aivan uutta botnea. Tuskin maltan odottaa, että tipauttaa tämän joskus pahaa-aavistamattomalle tanssilattialle. Taattua Fool´s Gold -laatua.

2. Bun B: Hit Dat Lick
Tätä palstaa lukevat tietävät, että diggaan Bun B:n räbäytyksistä. Tämä on niin perinteinen dirty south-biisi, että kuulostaa lähes freesiltä.

3. E-40: The Server

Tässä toinen vanha konkari löytää uutta vaihdetta. Todella tuoreen kuuloinen biitti ja alkutekstit tuovat mieleen The Wiren.

4. M.I.A. & Blaqstarr: Way Down In The Hole

The Wiresta puheenollen ostin hiljattain kaikki tuotantokaudet. Päähän on jäänyt soimaan tunnari, joka on siis alunperin Tom Waitsin styge. Tietysti kappaleesta on myös baltimore-versio, joka on itseasiassa aika maukas.

5. Tammi Terrell: All I Do Is Think About You
Ainakin itselleni täysin huomiotta jäänyt ensimmäinen levytys "All I Dosta". Kappaleenhan kaikki tuntevat Stevie Wonderin 80-luvun versiona. Mutta alunperin siis Stevie kirjoitti kappaleen Tammi Terrellille.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 2

Uusi vuosi, pääosin vanhat kujeet. Työpyödän ääressä on pääasiassa tullut pyöriteltyä tuoreita räppimixtapeja, joista muutama on saanut useammankin kuuntelukerran. Uusia levyjä ei ole tullut vielä hankittua yhtään, mikä on varmaan jo jonkin sortin ennätys.

1. Doom:Gazzillion Ear (Thom Yorke Remix)
Vaikka Doomin uusi levy olikin aikamoinen pettymys, on herra hahmona tietysti aina kiinnostava. Radioheadin Thom Yorkekin diggailee ja on tehnyt tämän remixin.
2. Yona: Syyssävelmä
Yonan jo monessakin yhteydessä mehustettu levy on viimein ilmestynyt. Loistavaa kamaa ja ehdottomasti tulee olemaan tämän vuoden ensimmäinen pitkäsoitto. Oliko kukaan levynjulkkarikeikalla?
3. Gucci Mane: Dangers Not A Stranger (Diplo Remix)
Blogosphäärissä jo pidempään pyörinyt biisi on useammankin kuuntelun jälkeen Diplon juuri ilmestyneen "Free Gucci"-mixtapen paras biisi. Ehkä yksi viime vuoden parhaita hiphop-biisejä? Muuten itse mixtape oli ehkä jopa vähän pettymys.
4. Matthias Myer: Infinity
House-biisi, joka sämplää kaikkien aikojen parasta hiphopbiisiä ei voi olla täysin turha. Bongattu Elin blogista.
5. Dj Mr Rogers & L.E.$: What it Is

Ehkä pitkästä aikaa parasta räppiä on tarjonnut DJ Mr. Rogers Presents Les – Settle 4 Les -Mixtape . Loistavat biitit ja hyvät läpät.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 48

Another week, another music...

Olosuhteiden pakosta joudun viettämään viikonloputkin tiukasti koneen äärellä, joten samalla on levylautaselle pyörinyt paljon kaikenlaista uutta ja vanhaa:

1. Kasper Bjorke: Young Again (Serge Santiago Italo Boot Mix)
Kasper Bjorke - Young Again (Serge Santiago Italo Boot Mix) [Superstition] by howiemartinez
Oh hoh. Alkuperäiseen kappaleeseen väännetään ihan erilainen botne tässä stygessä. Vaatii ehdottomasti kovalla luukuttamista jossain klubilla, on tässä sen verran mahtipontinen rakennus ennen vokaalien iskeytymistä. On myös ilmestynyt maksilla, joten kannattaa tukea uutta musiikkia myös fyysisissä formaateissa (soundcloud-linkki välillä alhaalla, otsikkoa klikkaamalla Hypemachinen linkkiin)
2. Wye Oak: Dance My Pain Away
Oh hoh toisen kerran. Baltimore-klassikko väännettynä voikertavaksi indieksi. Toimii!
3. Kion & Murda: #1 Sound
Itselleni ovat uponneet dubstep-meiningeistä ehkä kaikkein parhaiten reggae-versioinnit kuten vaikkapa Tes La Rokin Wa Do Dem-versiointi ja tämä tuore Junior Murvin vokaaleilla ryyditetty raita. Tämä kappale toimii samalla tavalla. Itse diggaan kun wobblet pysyvät hyvänä renkinä, mutteivat liian päällekäyvänä isäntänä.
4. Lone Ranger: Badder dan dem

Viime viikonlopun kirjoittamisprojektin lomassa tuli kuunneltua aika läjä vanhempia reggae-albumeita. Loistavaa kirjoittamismusiikkia. Parhaat Studio 1-albumit ovat kyllä aivan loistavaa kamaa, kuten esimerkiksi tämä albumin nimikkokappale (sama riddim kuin alkuperäisessä Wah Do Demissa, ilmeisesti Shank I Sheck?). Huomaatteko muuten nämä villit yhteydet kappaleiden välillä tässä listassa? Näitä musajuttuja tulee ihan oikeasti kelattua, ainakin välillä. Toinen mainio biisi on toisen puolen käyntiin polkaiseva "Automatic" Huippulevy kanttaan myöten.
5. Charles Wright: Mother´s Love
Lifesaverin boardilla käy tällä hetkellä vilkas keskustelu parhaista soul-albumi-kokonaisuuksista. Ja naputtelu-urakan lomassa on tullut käytyä läpi omaakin soul-kirjastoa. Itselleni vuosien saatossa Charles Wrightin "Doing What Comes Naturally" on noussut arvoon arvaamattomaan. Kuten niin moni muuki räpin parissa kasvanut, meikäläinenkin törmäsi tähän biisiin ensimmäistä kertaa KRS-Onen Return of the boom bap -levyn "KRS-One Attacks"-biisillä. Samplejen metskaushyöryissä tuli sitten koko albumi hankittua (tää on vielä kaiken huipuksi tupla).Ensi kuuntelulla inhosin tätä tupla-albumia. Ainoa sämpleraita (eli tämä) oli vähän löysä ja muutkin kappaleet eivät iskeneet ensi kuulemalla kovinkaan kovaa. Kappaleet ovat aika pitkiä fiilistelyjä, joita ei todellakaan voi ulkona soitella. Joku levyssä on kuitenkin kiehtonut ja lautaselle se on tiensä löytänyt. Nykyään keikkuu ainakin top kympissä all-time soul-albumeissa. Kannattaa poistaa jos tulee vastaan:


Näihin kahteen kuvaan ja muihin tunnelmiin, mukavaa viikonloppua kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 47-Huumorimusa edition

Tämä viikko on ollut kaista aikamoisen täynnä ja ei ole ehtinyt kuunnella uutta eikä vanhaakaan musiikkia. Kaistan ohuudesta johtuen on ollut huumorikin aikamoisen koetuksella. Senpä takia päätin koota viisi mainiota huumorimusiikin helmeä. Yhteistä näille kaikille on, että voivat kestää useamman kuuntelun (riippuen huumorintajusta/tajuttomuudesta).

Osa on jo vanhoja toimivia klassikoita, osa uudempaa herkkua. Huumorimusiikkihan on kertakäyttögenre, mutta kyllä tältäkin saralta helmiä löytyy:

1. Lonely Island: Like A Boss

Kiteyttää tiukasti meidän jokaisen toimistotyöläisen absurdin arjen, toimii parhaiten videon kanssa. Samojen herrojen Dick in the box on tietysti näin joululahja-aikaan lyömätön laulu.

2. Blowfly: R.Kelly in Cambodia

R. Kelly In Cambodia (Feat. Jello Biafra) - Blowfly
Jo 64-vuotiaan Blowflyn (omalta nimeltään Clarence Reid) ura on ehkä jo jatkunut parasta ennen päiväyksensä yli. On myös hiuksenhieno raja, ovatko herran laulut huumoria vai pelkkää misogyynistä törkeyttä. Itselleni löytyy joka tapauksessa levyhyllystä "B":n kohdalla useampi Blowflyn kuin Beatlesin levy. Se ei ehkä ole hyvä asia. Tämä on uusimmalta levyltä, joka on ilmestynyt Alternative Tentacles -punklafkalla. Kyseessähän on Dead Kennedys -laina ja mikäli innostut niin herran tuotanto noin muuten poikkeaa rajusti tuosta levystä. Onneksi positiiviseen suuntaan. Rapin pioneerinakin tunnetun Blowflyn parhaat levyt ovat ihan ensimmäisiä ja niissä on ehkä enemmän ideaakin ja jopa jonkinlaista yritystä. Monista niistä saa myös pulittaa pitkän pennin. Varsinkin 80-luvun tuotanto on aika synkkää, mutta vetoaa huonoon huumoritajuun (omaani).

3. Flight of the Conchords: Business Time

Barry White-pastissi, joka on herrojen ehdottomia bravuureita. Ilmeisesti voimasoitossa tällä hetkellä myös Bassossa, sillä en ole ollut ainoa, joka tätä jopa herkkää slovaria rallattelee kylillä.

4. Simo Salminen: Raikulipoika

Simo Salminen, itse Sörsselssön, tuo mies Speden ja Veskun takana on tehnyt useampikin klassikkolauluja. Tämä tunnetumman "keltaisen jäänsärkijän" b-puolella oleva kappale on Salmisen unohdettu helmi, joka ansaitsee ehdottoman noston. Ainakin minun toimestani, jollei nyt jopa kansallisena asiana.

5. Eddie Murphy: Boogie in your Butt

Rick Jamesin tuottama "Party All The Time" on jo lähestulkoon vakavasti otettavaa musiikkia, mutta tämä onneksi ei.

Itseasiassa paljon varsinkin suomalaisia huumorimusiikin helmiä jäi mainitsematta. Osaa (Jean-Pierre Kuselan Saattokeikka-räp, Tyynen & Herra 47:sen versiot Sex Machinesta tai Tervasaaren Kesäteatterin joululaulua) ei löytynyt netistä (tervis tosin löytyy spotifysta!) ja osan kohdalla (Lapinlahden Linnut ja Sleepy Sleepers etunenässä) yhden kappaleen valinta oli liian hankalaa laajasta repertuaarista. Lapinlahden lintujen sketsit ovat tietysti loistavia ja Jytinää Eestissä on kovin bändikirja koskaan.

Näillä matalakulttuurin helmillä avaan viikon viimeisen arkipäivän. Unohtuiko jotain oleellisia suosikkeja?

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 44

Maratonit on juostu ja Alppilan koriksen juhlat juhlittu, joten on aika palata normaaliin päiväjärjestykseen:

1. Wale feat. Lady Gaga: Chillin (Top Billin Remix)

WALE f. LADY GAGA - CHILLIN (TOP BILLIN UK MIX) official from Top Billin on Vimeo.

Täällä blogissa jo aikaisemminkin hypetetty biisi, mutta ansaitsee uuden noston tuoreen ja päräyttävän videon ansiosta. Muutaman kuukauden makustelun jälkeen top 5 parhaissa Top Billin -remikseissä.

2. Cypress Hill: Illusions (Q-Tip Remix)
Vaikka B-Realin nasaali jakaa tunteet, on Cypress Hillin kaksi ensimmäistä levyä aivan täysosumia, erityisesti tuotannoltaan. Kolmas levy ei ollut niinkään kova pläjäys, mutta tämä Q-Tipin muheva remix kolmannen levyn toisesta sinkusta on innostanut, kun sen levyhyllyn siivousurakassa löysin lautaselle. Aavemaisen huvipuiston soundimaailma tuo aivan uuden kulman alkuperäiseen biisiin:

3. Subeena: Boksd
Subeena - Boksd - final320 by Subeena
Viime aikoina olen kuunnellut paljon Subeenan tuotoksia, joka ainakin kuvien perusteella on naispuolinen dubstepin ja sen laitamilla olevan kaman tuottaja. Erittäin miellyttävää työskentelymusiikkia. Kannattaa tsekata myös Subeenan MySpace, mikäli tämä biisi uppoaa. Sopivan monipuolinen soundi, joten useammankin raidan voi kuunnella eikä heti kyllästy.
4. Dicky Trisco: Rip It Dub
Kosmissävytteinen re-edit vanhasta Orange Juicen postpunk-klassikosta Disco Deviance-labelilla alkuillan tunnelmointiin. Alla olevassa videoklipissa Orange Juice veivaa ainoan hittinsä Top of The Popsissa (mikäli muuten laulusolisti näyttää tutulta niin sehän on Edwyn Collins, joka on ehkä tunnetuin 1994 hitistään A Girl like you, joka on aikamoisen eri genreä):

5. Raphael Saadiq: Riffle Love
En mistään erityisesti syystä olen käynyt läpi vanhoja Pääkaupunkien päämiesten taustoja ("legendaarinen" KY:n sillisten juontajaduo vuosien takaa). Tämä Raphael Saadiqin insuliinipiikkiä hamuamaan saava siirappipläjäys toimii tiettyihin hetkiin aivan mainiosti. Jostain kumman syystä mieleni tekisi mennä kuuntelemaan tätä "teatterin terdelle". Vakavasti puhuen, herrahan kävi hurmaamassa Porissa ja vieläkin harmittaa, että missasin. Ja senkin uhalla, että toistan itseäni Raphael Saadiqin ja Q-Tipin Get Involved on aivan kärkikahinoissa kun valitaan parasta RNB-biisiä (Raphaelia juhlistan näköjään tässä blogissa aina tasaisin väliajoin):

Mukavaa pyhäinpäivää ja Halloweenia itse kullekin säädylle!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 43

Maratonin juoksemiselta ehdin myös nopeasti juoksemaan Amsterdamin levykaupoissa. Varmasti jotain näitä tullaan kuulemaan myös huomisissa bileissä:

1. Big Daddy Kane: Stop Shammin
Mestari areenalla. Eräs Big Daddy Kanen aliarvostetuimpia klassikkoraitoja johtuen ehkä siitä, että on tehty vähän myöhemmin kuin herran paras luomishuippu. Jostain käsittämättömästä syystä en ollut myös itse aikaisemmin hankkinut tätä kokoelmiin. Tiukat läpät ja kova biitti.

2. Mack 10: Foe Life

Ysärin puolivälin tylyä gangsta-räbäyttelyä. Ehdottomasti kahden euron investoinnin väärti, mutta legendaarisen tästä biisistä tekee tämä aikamoisen absurdi video.

3. Large Professor: IJusWannaChill

Aina ajankohtainen kappale on nyt vielä ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä Large Professorin levy-yhtiölimboon juuttunut The LP on vihdoin ilmestynyt virallisesti. Tämä aikoinaan virallisestikin julkaistu sinkku on kuitenkin silti se ikimuistettavin raita albumilta: "I don´t wanna ill, I just wanna chill". Leppoisasta temmostaan huolimatta selkeä bilebiisi ja kertosäe on ikimuistettava.

4. Boogiemonsters: Recognized tresholds of negative stress

Jostain syystä tätäkään ei ole aikaisemmin saatu haltuun, vaikka olenkin diggaillut Boogiemonsterseja hyvin pitkään. Herrojen eka levyhän on yksi puolivälin Nyki-klassikoita ja tämä on toisen sinkkubiisin "Honeydips in Gothamin (alla)" lisäksi ehdottomasti parhaita raitoja. Ekan levyn jälkeen tyypit friikahtivat johonkin uskonlahkoon, josta syystä kakkosalbumi "God Sound" ei ainakaan itselleni kolahtanut.

Honey Dips In Gotham (Monster Remix) - Boogie Monsters

5. Ladae!: Party2Nite (+remixit)


Loistava New Jack Swing-klassikko, jollei yksi parhaita. Ohessa niin alkuperäinen kuin Chubb Rock-remix. Itseasiassa ulkona olen tainnut soittaa eniten tätä kolmatta Grand Puban tähdittämää (ja Patrice Rushenin Feels So Realia sämpläävää) remixiä (ei videota, mutta raita löytyy tuubista kyllä).

Eli huomenna sitten juhlitaan! Muistakaa myös liittyä Alppilan Koriksen faneiksi, niin pysytte kartalla milloin ja mitä tapahtuu.

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 42: Parhaat Psyykkausbiisit

Lähtö Amsterdamin maratonille tänään edessä. Nilkkavaivojen ja työkiireiden takia tavoite on maltillinen 3:50. Tosin sekin siis on kovempi aikatavoite, kuin mihin pääsin munille menneelle Budapestin maratonilla, eli aivan helppo taival ei tule sunnuntaina olemaan edessä.

Raskas urheilusuoritus on fysiikaan ja psyykkeen yhteispeliä. Hyvä latautuminen on monesti puolet onnistumista. Tällä kertaa viikon Top 5 koostuu parhaista psyykkausbiiseistä. Näitä kappaleita luukutan ennen matseja, juoksuja, presentaatioita tai muita jännittäviä tilanteita. Osa kappaleista on ollut soittimessa lähes niin kauan, kun olen kuunnellut musiikkia, joten lista sisältää pelkästään räppiä.

"Top 5: parhaat biisit itsensä psyykkaukseen"

1. LL Cool J: Mama Said Knock You Out

LL Cool J:n tajunnanräjäyttävä paluubiisi. Ekan kerran kun kuulin tämän, olin aivan kuin puulla päähän lyöty: Voiko näin tylyä räppibiisiä ollakaan? Toimi nuoreen mieleen aivan kympillä. En kyllästy tähän kappaleeseen koskaan.

2. Redman: Time 4 Sum Aksion

"Time 4 Sum Aksion" oli vankilakeikan jälkeen Mike Tysonin ensimmäisen ottelun sisääntulobiisi. Jos se kelpaa maailman parhaalle nyrkkeilijälle, niin kyllä se kelpaa mullekin.

3. Onyx: Slam

Onyx - Slam
Uploaded by bullback.

Energisin hiphop-styge, joka on koskaan tehty. Onyxin ekalla levyllä oli myös muita hyviä biisejä, jonka jälkeen Onyx vaipui aika pitkälti unholaan. Herrat taitanevat nykyään olla tunnetumpia näyttelijöitä. Nu-Metal on ehkä kamalinta musaa mitä löytyy, mutta tämä Biohazardin kanssa tehty versiointi toimi teininä myös. Sen sijaan Vince Carterin kanssa tehty uudelleen lämmittely "Slam Harder" on aivan kamalaa kuraa.

4. Public Enemy: Shut Em´Down

Pete Rock-remix (alla) on saanut ehkä enemmän soittokertoja meikäläiseltä klubeilla, mutta ennen koripallotreenejä alkuperäisen agressiivisempi ote toimii paremmin.

Shut Em Down (Pete Rock Remix) - Public Enemy

5. Jay-Z: Success

Kun olen menossa vetämään koulutusta tai muuta tärkeää presentaatiota, tämä biisi (tai oikeastaan eka verse) on pyörinyt repeatilla viimeisen parin vuoden aikana.

Eli nämä pyörivät nyt taajaan kaiuttimissa ennen sunnuntain koitosta. Mukavaa viikonloppua kaikille ja Amsterdamin kuulumisia voi seurata Daily Diegon blogista.

Ja maratonin hyvää tulosta ja koriskauden aloitusta juhlitaan siis täällä!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 41

Levylautasella on pyörinyt uutta, vanhaa ja uusivanhaa:

1. Jonathan Jeremiah: Happiness (Morgan Geist Remix)
Jonathan Jeremiah 'Happiness' (Morgan Geist Remix) by cmjct
Baleaarinen remix Metro Area-ihmemieheltä. Rauhoittavaa kuunneltavaa, kun muuten tällä viikolla on pyörinyt levylautasella vanhahkot hiphop-klassikot:

2. MF Grimm: Do It For The Kids
Tuoreessa New Yorkerissa oli ihan kiintoisa juttu MF Doomista. Tämän innoittamana olen kuunnellut vanhoja MF Doom-albumeita. Tämän lisäksi kaivoin pitkästä aikaa naftaliinista toisen kuuluisan MF:n eli MF Grimmin debyyttilevyn "The Downfall of Ibliys", joka on ehdottomasti yksi tärkeimpiä 2000-luvun hiphop-albumeita. Levyn loistavuudesta innostuneena, kaivelin hyllyjä ja löysin tämän Fondle´Emin julkaiseman Grimmin ensimmäisen sinkun. Sinkun hankin aikoja aikoja sitten Funkiestin alelaarista Biisin on tuottanut paremmin turntablistina tunnettu Rob Swift ja sämplenä on Bobby Hutchersonin Montara "Tech-9 dreams, and Mac-11 wishes"

3. Big Meal: Put it on Em
Itseasiassa muistan vielä, että samaisella Funkiestin reissulla joskus 99 samaisesta alelaarista nappasin myös tämän loppuysärin helmen matkaan. Räppärinä Big Meal ei ole kovinkaan erityinen, mutta diggaan Vicin tekemästä biitistä ja Busta Rhymes-vokaalisämplestä kertsissä. Aikoinaan ostin varmaan kaikki levyt joissa oli levy-yhtiönä Rawkus, Hydra tai Fondle´Em. Mikään näistä levy-yhtiöistä ei taida olla enää pystyssä.

4. Kitkaliitto: Moravia
Moravia by kitkaliitto
Laadukasta uutta housea Suomesta orgaanisella otteella. Debyytti-EP "Swamp" vinyylimuodossa saatavina hyvinvarustetuista liikkeistä (ainakin Stupidosta & Levykauppa Äxästä). Risu Flair suosittelee!

5. Vybz Kartel: Yuh Love

Dancehall on ollut valitettavan vähän edustettuna tällä listalla, vaikka viime aikoina on tullut paljon mielenkiintoisia biisejä. Ja Major Lazerin levy on vuoden parhaita pitkäsoittoja. Tässä todella kökön videon alle kätkeytyy mainio kappale, jonka on tuottanut Dre Skull.

Mukavaa viikonloppua taas kaikille ja onnittelut Round 1:sen pojille Lahteen vuoden klubin tittelistä!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 40

Aika nostalgista soundia pyörinyt tällä viikolla soittimessa:

1. Modern Soul Band: 5 Nach Halb 7
Saksalainen rytmimusiikki ei lähtökohtaisesti kuulosta konseptina houkuttelevalta. Poikkeuksena ennakko-oletuksiin on tämä todella päräyttävä ralli muutenkin mainiolta Modern Soul Bandin samannimiseltä vuonna 1976 ilmestyneeltä albumilta. Infernaalinen bassolinja!

2. The Phenomenal Handclap Band: 15 to 20

Loistavan tarttuva biisi (vokaalit tuovat mieleen CSS:n jotkut kappaleet), joka jää todellakin soimaan päähän. Erityiskiitosta mainiosta videosta ja kappaleen lopun urkuleikittelystä. Biisi saanut soittoa arvostetuilta deejiiltä ympäri maailman.

3. People Under The Stairs: Trippin At The Disco
People Under the Stairs - Trippin' At The Disco by OmRecords
Jos se ei ole hajalla, miksi korjata sitä? Tällä asenteella ja samalla 90-luvun räppiin pohjautuvalla menolla PUTS puksuttaa eteenpäin seitsemännen albuminsa julkaisun kynnyksellä. Tämä on ehkäpä tanssilattiaystävällisintä People Under The Stairsia mitä on, mutta kovinkaan suuresta uudistumisen halusta bändiä ei voi syyttää. Kappaleesta on myös Dj Dayn tyylikäs remix aikuiseen makuun. Mikäli torvikuvio kuulostaa tutulta, kyseessä on siis Double Exposuren Salsoul-klassikko Everyman, joka oli pari viikkoa sitten tällä samaisella soittolistalla.

4. The Grouch: Stuck
Kirjoitan juuri kolumnia tulevaan Basso-lehteen(onnea muuten vuoden laatulehti-palkinnosta!) indieräpin noususta ja tuhosta. Tämä on yksi kappaleita, joka on vanhentunut arvokkaasti. Tätä samaa ei voi todellakaan sanoa monesta muusta saman aikakauden biisistä tai artistista. Täytyy vieläkin nostaa hattua Grouchin kyvylle kiteyttää ihmisen monimutkaisia tuntoja yksinkertaiseen, mutta iskevään muotoon.

5. Suff Daddy: Look Off Suff
Suff Daddy - Look Of Suff by olski
Joskus musiikki on sen verran epäajankohtaista, että se alkaa olla jo trendikästä. Instrumentaali-hiphop on genre, joka ei sitten Dj Shadown loiston päivien jälkeen ole ollut erityisen muodikasta. Tosin aina aika ajoin genre nostaa päätään loistavilla levyillä. Suff Daddyn debyyttialbumi "Suff draft" ei aivan Entroducingin ja Donutsin tasolla yllä, mutta on tämän vuoden miellyttävimpiä kuuntelulevyjä ehdottomasti. Tämä Slum Village-remix (alunperin ilmestyi J-88-salanimellä) on vähän vanhemmalta Suff Daddyn seiskatuumaiselta. Suosittelen lämpimästi kaikkia herran tuotoksia.

Mukavaa viikonloppua taas kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 39

Leffojen katselun lomassa on tullut myös kuunneltua ja hankittua uusia levyjä. Tässä tämän viikon kovimmat bangerit:

1. Whitney Houston: Million Dollar Bill

Öh, vuosisadan comeback? Tää on varmaan Whitney Houstonin paras biisi koskaan. En olisi kyllä, että Whitneylta olisi enää edes uutta musiikkia tullutkaan. Alun bassolinja kuulostaa lähempänä jotain DFA-tuotoksia ja sitä pidempään luukuttava edittikin on jo tehty Mike Simonettin toimesta. Seuraavaksi Leila K:n paluu?
2. Seawind: Free
Ihanaa jazz-fuusiota, aivan uskomattoman kohottava biisi. DJ-käyttöön suosittelen kappaleesta Underdog Edit #4:sella olevaa pidemmällä introlla olevaa versiota.
3. Dazzle: Reaching (Underdog Edit)
Ja underdog-editeistä puheen ollen. Tämä taattu Leroy Burgess-tuotanto ei ilmestynyt kuin albumilla alunperin, mutta Underdog Editit parin vuoden takaa pelasti julkaisemalla bootleg-maksin tästä. Burgessin kädenjälki kuuluu ja se on tietysti aina hyvä asia.
4. Joker & Ginz: Stash
Uusia hyviä dubstep-raitoja ei ole tullutkaan vähään aikaan fiilisteltyä. Jokerin soundi kolahtaa itselleni todella mainiosti ja herra on Zombyn ohella ehdottomia Dubstep-suosikkejani.Tämäkään tuore raita ei petä.
5. Top Billin: Playboy Anthem
Top Billin - Playboy Anthem by ScionAV
Tänä perjantaina on vähään aikaan viimeiset Top Billin-bileet Redrumissa. Oheinen So It Hurtsin tähdittämä "Playboy Anthem" on tuoreempaa Top Billin-saundia, kuten myös tämä aivan mahtava Wale-remix. Kun kolme vuotta sitten järkättiin ekoja bileitä, niin silloin biiseistä vielä soitettiin about puolet vinyylilevyiltä ja joku (Nenis ei tosin myönnä) soitti Chamillionairen Ridinin´ radiosta ripatulta mp3:selta Seratolla. Sitten jännättiin, että tuleeko bileisiin porukkaan. No, jonoa oli Tuomas-grillille, meno oli täysin älytön ja aika ennenkuulomatonta Suomen klubeilla. Klubimeno-ja musiikki on kehittynyt aika paljon niistä päivistä ja mash-upeista on siirrytty ihan oikeisiin biiseihin. Ja ihan hyvä varmaan niin. Näistä bileistä se alkoi ja toiseen tehtiin myös tämä promovideokin.

Tuore Top Billin-miksaus on ladattavissa tästä:
Top Billin vol. 13- Hungry For The Power
Klubimenon ja -musan kehitystä voi verrata tähän kolme vuotta sitten tehtyyn "Fresh Like Damn"-miksaukseen, joka muistaakseni ilmestyi juuri ennen ekoja bileitä:
Top Billin vol. 3- Fresh Like Damn

Eli kaikki kynnelle kykenevät siis tänään Redrumiin:

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 38

Tuntuu, että uusia todella tajuntaa räjäyttäviä biisejä ei ole tullut vastaan pariin viikkoon. Yleensähän tämä lista ei ole missään järjestyksessä, mutta tällä kertaa ykkönen on todellakin viikon ykkönen. Perjantaina löydetty biisi on soinut ainakin pari kertaa päivässä.

1. Grip Plyaz: Fuck Dat Hipster Shit
Ehkä vuoden tärkeimpiä räppistygeja. Sanoitukset pelkkää timanttia:

You think I skateboard?
Or think I'm in school?
If you believe that then you a damn fool
I don't ride bikes I'm too damn cool
And I ain't new to this homies, I'm from the old school
---
If you think I´m hipster then you damn fool

Allekirjoitan täysin, vaikken ole "real mccoy" tai "from the gutter, dude".
2. Big Punisher: You Came Up

Big Punisherin suosikkibiisini Capital Punishment -levyltä, joka oli muutenkin aika laadukas kokonaisuus kanttaan myöten. Jos muuten jollain sattuu olemaan tästä ylimääräistä maksia ympärillä lojumassa, ostan mieluusti.
3. Jazzy Jens: Africa
Ruotsalaislafka G.A.M.M. on rakentanut bisneksensä D´Angelo-remixien ympärille. Follow Mestä alkaen labelin julkaisut on tullut aina tsekattua. Vaikkakin kovin hype mash-upeille on jo ohi, on GAMM pysynyt kohtuullisen ajattomana ja uudistunut sopivasti. Tästä hyvänä esimerkkinä tämä D´Angelo-remix (duh!) ja Mad Matsin tuore AOR editti-maxi. Jazzy Jens oli lojunut hyllyssä kohtuu pitkään, mutta tällä viikolla vasta kolahti oikein toden teolla. Vääntäessäni jotain helvetin powerpointtia yömyöhällä laitoin tämän soimaan ja aijaijaijai, että kuulosti hyvältä ja herkisti mieltä (powerpointilla ei ollut osuutta asiaan). Ei kaikkein ilmiselvin kreisibailubiisi, mutta todella sielukasta housea joka tapauksessa.
4. Burro Banton: Sensi Cheeba
Mikään ei toimi paremmin sekoitettuna kuin dancehall-vokaalit ja hiphop-biitit. Paitsi ehkä Gin & Tonic. Tämä Lifesaverin loppuunmyynneistä skoorattu 7 minutes of Funkia sämpläävä dancehall-rap-hybridi ei ole aivan yhtä hyvä kuin Phenomenum 2, mutta silti toimiva. Hyviä dancehall-biisejä ei ole hyllyssä koskaan liikaa.
5. Double Exposure: Everyman (Danny Krivit Edit)
Everyman (Danny Krivit Re-Edit) by leguian
Hyvä editti voi pelastaa keskinkertaisen biisin ja hyvän biisin se voi muuttaa loistavaksi. Diskolegenda Danny Krivit on edittien kuningas. Tämä editti Double exposuren klassikosta on esimerkki jälkimmäisestä, miedosti nostettu niitä mehukkaita kohtia. Hieman uudemmassa editissä Gary´s Gangin "Let´s Lovedance Tonightista" Danny-setä on pistänyt alkuperäiselle veisulle kunnolla puukkoa. Ja syystäkin, alkuperäinen nimittäin on ainakin tanssi-ellei jopa kuuntelukelvoton. On se hieno mies, Danny Krivit nimittäin.

Siinä tämän viikon kattaus, mukavaa viikonloppua kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation vko 37

Tämän viikon vähäinen vapaa-aika on mennyt aika pitkälti R&A-leffakartan rustaamisessa (postaus aiheesta tulossa). Näin ollen aivan mielettömiä "uusia" löytöjä ei ole tullut vastaan. Monesti vanhassa on kuitenkin vara parempi ja oheiset viisi kappaletta ovat soineet tällä viikolla repeatilla hammondia hakatessa:

1. Red Cafe: I Tote Guns
Biggie-vokaalisample, check. Mahtipontinen biitti, check. Agressiiviset läpät, check. Muuta ei sitten tarvitakaan.

2. Lifelike: LOVE is what You Need

LOVE is What You Need - Lifelike
Varmastikaan kukaan itseään kunnioittava musabloggaaja ei ole jättänyt mainitsematta Dj U-Ternin massiivista Lifelike-postausta, jossa on Lifeliken varhaisempaa tuotantoa tarjolla ihan wav-muodossa. Suomeen lokakuussa saapuva ranskalainen house-jäbä on ehkä tunnetuin Discopolis-stygestään Kris Menacen kanssa, mutta tuottaja on paljon monipuolisempi kuin mitä tuo stadionhouse-anthem antaisi ymmärtää. Tämä on ehkä Lifeliken vanhoista biiseistä oma suosikkini. Kertsihän on toisinto yhdestä kaikkein kovimmista Prelude-klassikosta, Uniquen "What I Got is What You Need", henkilökohtaisia suosikkeja sekin.

3. Motor City Drum Ensemble: Raw Cuts 4
Motor City Drum Ensemble - Raw Cuts 4 (MCDE/FACES/RUSH HOUR) by invrs
Raw Cuts 5&6 on myös näköjään ilmestynyt ja ovat kovia kappaleita myös molemmat. Tämä 4 on ehkä kuitenkin omaan makuun kaikkein iskevin. Ei mene liian diipiksi. Soundimaailmassa liikutaan samoilla linjoilla kuin viime viikon mahtavassa Rainer Truebyn Syreeta-editissä.

4. La Coka Nostra: Choose Your Side (feat. Bun B)
Hiljan Suomessa vierailleen La Coka Nostran "A Brand You Can Trust"-albumi oli yksi vuoden yllättäjiä. Tämä on levyn oma suosikkibiisini, eikä vähiten Bun B:n aloitusversen takia. Bollywood-henkinen tausta ja kerrassaan tyly kertsi kruunaa menon. Itse bändinhän voisi määritellä "House of Painiksi steroideissa".

5. Conscious Daughters: We Roll Deep

Parisin suojatit Special One & CMG tekivät kaksi kohtuullisen hyvin menestynyttä levyä 90-luvun puolivälissä, vaipuivat unholaan ja julkaisivat uuden levyn tänä vuonna(!) En ole kuullut kylläkään. Tämä sinkku videoineen päivineen vuodelta 1994 on ehkä bändin parhaita kipaleita. Toisaalta tuolta aikakaudelta ei hirveästi skeidaa löydykään!

Räpistä puheen olleen, uusi Basso-lehti (4/2009) on ilmestynyt. Tuttuu tyyliin siinä on meikäläisen kolumni. Tällä kertaa aiheena se, miksi ja miten räppärit eivät vanhene arvokkaasti. Nappaa lähimmästä lehtipisteestäsi.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 36

Ja Jukebox laulaa aina vaan:

1. Fake Blood: Fix Your Accent
Poikkeuksellinen julkaisu Cheap Thrills-lafkalta, jota on aikaisemminkin fiilistelty tällä palstalla. Hervén labeli on erikoistunut enemmänkin brutaaliin fidget house-menoon. Fix your accent on kuitenkin kreisiä tuoretta diskosaundia, joka ei kuulosta kyllä yhtään Fake Bloodin aikaisemmilta biiseiltä. Muut ep:n kappaleet ovat enemmän sitä tutumpaa jyystöä, mutta nimibiisi korjaa potin. Onko hauskuus palaamassa taas klubimusiikin kärkeen?

2. Gerry & The Holograms: Gerry & The Holograms
Frank Zappankin fiilistelemä brittiläinen synasekoilu. Koki viime vuonna pienen renessanssin kun Diplo valkkasi sen Top Ranking Santogold mixtapelle, joka olikin viime vuoden paras mixtape (parhaita julkaisuja muutenkin). Kappaleen sanat ovat aika absurdia kamaa: "Did I say 16 of me. I´m sorry we´re only one... Others are just fragments"

3. Rainer Trueby: To Know You
Rainer Trüby | "To Know You" by compost
On jotain biisejä joita ei pitäisi mennä sorkkimaan. Yksi niistä on minulle ollut Syreetan ja Stevie Wonderin "To know you is to love you". Onneksi saksalainen supertuottaja Rainer Truby ei ole teesejäni kuullut, sillä tämä remix potkii todella kovaa. 2000-luvun alussa Compost Recordsin saundi oli about trendikkäintä ja kovinta mitä elektronisen musan saralta pystyi löytämään ja Rainer yksi kirkkaimmista tähdistä. Kukkulan kuningas kuitenkin vaihtuu varsinkin klubimusan puolella nopealla ja Compostin myöhemmät julkaisut ovat menneet itseltäni täysin ohi. Jazzanovan liven katsoin Flowssa ja se oli aika mitäänsanomatonta kikkelijazzia. Se on kuitenkin asia aivan erikseen. Nyt kun sofistikoituneempi disco- ja housetunnelma nostaa taas päätään, ehkä Rainerikin palaa parrasvaloihin? Biisi, jolla aloitetaan ilta.

4. Mock & Toof: K Choppers
Jo vähän vanhempi DFA-ralli, jonka alkoi aueta vasta nyt meikäläiselle. Onneksi alelaarista päätyi matkaan pohdinnan jälkeen. Baleaarinen ja kosminen meno, joka rakentuu hyvin koko biisin kestolla. Jos edellisellä stygellä aloitetaan ilta, niin tällä käännetään alun hippailu ihan bileiksi.

5. Dj DLG: Paramount (Rogerseventytwo remix)
Toinen kahden vuoden takainen biisi, joka ei ole kyllä vanhentunut yhtään. Flipperi-Heikki tutustutti aikoinaan tähän ja on kyllä yksi all-time Top Billin-hittejä, joita kukaan ei tiedä nimeltä. Näin koneen ruudulta ei pääse ihan täysin oikeuksiinsa, mutta suosittelen kokeilemaan klo 2.45 täpötäydessä hikisessä klubissa. Toimii!

Mukavaa viikonloppua taas kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 35

1. Junkie XL: Cosmic Rave
Junkie XL - Cosmic Rave by Piece Together
Junkie XL on tunnetuin Elvis Presleyn "A Little Less Conversation"-remixistä jota renkutettiin vuonna 2002 kyllästymiseen asti. Tätä taustaa vasten tämä eeppinen uusi diskostyge tymähtää aika puun takaa. Toisaalta hyvä, että tymähtää.
2. The Clash: Return To Brixton
The Clashin klassikko ehostettuna elähtäneellä 90-luvun alun rumpukompilla kuulostaa konseptina lähtökohtaisesti jumalanpilkalta. Kuitenkin isolla volyymilla soitettuna tämäkin biisi pääsee oikeuksiinsa. The Clash bändinähän ei esittelyjä tarvitse ja tälläkin remixillä on paikkansa bändin laajassa repertuaarissa. Originaalihan on Guns of Brixton, joka on merkittävä The Clash-biisi, että se on ainoa jossa basisti Paul Simonon laulaa.
3. Timo Lassy: The More I Look At You (feat. Jose James)
Suomalainen Ricky-Tick levy-yhtiö tietyllä tavalla hakkaa kuollutta hevosta, mutta hyvällä menestyksellä. Five Corners Quintentin viitoittaman linjan mukaan label on puskenut samanlaista tanssilattijazzia uuvuttavalla tahdilla. Konseptihan on toimiva: salonkikelpoista muzakkia, joka toimii niin wannabe-hipstereille kuin heidän vanhemmilleenkin (uuden FCQ:n ostin muun muassa mutsilleni joululahjaksi). Tämä tuore seiskatuumainen on tästä parempi esimerkki, erityisesti Jose Jamesin vokaalien ansiosta. Lisäksi levy on erittäin tyylikkään näköinen.
4. Casual Sax: Baby I´m Black (But only from the waist down)

Nörttien huumoriräppiä ja törkyläpät on ilmeisesti heitetty freestylena. AOR-henkinen kertsi kruunaa tämän matalakulttuurin timantin. Omaan alhaiseen huumorintajuuni osui ja upposi myös poikien Bonita Applebum-versiointi "My Weenie in Your Bun".
5. A Tribe Called Quest: Bonita Applebum (Why? Edit)

Ja Bonita Applebumista puheen ollen. Männä kesänä tämä lähes 20 vuotta vanha styge koki omalla kohdallani renessanssin (satuin nappaamaan sinkun jostain halvalla). Carly Simonin Why? pohjalla ei voi mennä kovinkaan vikaan.

Mukavaa viikonloppua itse kullekin säädylle!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 34

1. Still Going: Spaghetti Circus
Aina luotettavan DFA-lafkan uunituorein julkaisu on todella massiivinen uusi diskopläjäys. Parin vuoden "Still Going Theme" on ollut levylaukun vakiotäytettä, mutta tämä on jopa sitä kovempi. Meininki kasvaa kasvamistaan koko 8 minuutin kestolta ja vokaalit kruunaavat pakkauksen.

2.Ali Dee: Bring It On (Feat. Kool G Rap)
Ali Dee on ehkä tuntemattomimpia valkoisia räppäreitä ysärin alkupuolelta ja vaipuikin nopeasti debyyttialbuminsa julkaisun jälkeen unholaan. Sinänsä harmi sillä tämä on todella tyylipuhdasta ysäriräppiä ja Kool G Rapkin vierailee. Sämplehän tässä on tuttu kaikille vuosituhannen vaihteessa Radiomafiaa tiistai-öisin kuunnelleille ja Pharcydeä diganneille. Ali Deestä hyvää läppää täällä.

3.Pissed Jeans: Dream Smotherer
Hyvää räimettä. Pissattujen farkkujen tuore levy on juuri ilmestynyt Sub Bopilta.

4.Duck Sauce: Anyway
A-Trakin ja Armand Van Heldenin superduo on herättänyt aikamoista kuohuntaa. Ja syystäkin, vaikkei eihän tässä nyt mitään perustavanlaatuista uutta ole. Stadionhousea uudelle vuosikymmenelle? Tätä on jo luukutettu jo melkein kuukauden päivät ja onhan tämän vieläkin ihan loistava. Kaksi muuta biisiä, jotka olen kuullut on jees myös. Alkuperäinen on muuten Final Editionin styge.

Anyway - Duck Sauce

5. Curtis Mayfield: Kung-Fu
Viime viikkoina olen kuunnellut Curtisin "Sweet Exorcist"-levyä, joka mahtavan kantensa lisäksi on ehkä turhankin vähälle huomiolle jäänyt Mayfield-tuotos. Tässä levyn ehkä hienoin hetki. Kannattaa kuunnella loppuun asti, kun kuulijaa vielä hellitään tiukalla rumpubreikillä.

Rattoisaa viikonloppua taas kaikille!