Lahtelaista aamiaiskulttuuria

Lahtelaista innovaatiota parhaimmillaan:


Lihamuki

Ola Pakka

Norjan reissun hienoin tuotelöytö suoraan kylmäkaapista:

Tuli aivan nostalginen olo, aivan kuin pienenä olisi saanut eväsleivät mukaan leirille. Ja aivan kuin lapsena, ne leivät eivät olleet ihan sellaisia kuin olisi itse halunnut. Opetus jo pienenä siitä, että parasta hoitaa hommat itse jos haluaa olla täysin tyytyväinen.

Näitä oli ainakin viisi erilaista. Taustalla voi spotata Nik Cohnin "Triksta"-kirjan, joka oli hyvää matkalukemista.

Rikun Ruokanurkka: Enimmäkseen vihreätä improvisointia

Olen aina pitänyt improvisoinnista erityisesti musiikissa. Freestyle-räpit tai intensiiviset vapaat jazz-sessiot ovat kiehtoneet aina kulttuurillista aistiani. Taustalla pitää Ruoanlaitossa olen ollut sen sijaan hyvinkin perinteinen. Olen ahdistunut, kun olen unohtanut hankkia reseptissä olevan persiljan tai ohjeessa käytetty suola ei ole mietitty desin mitalla. Keitän makaronikin tiukasti ohjeen mukana.

Joskus improvisointi on kuitenkin pakollista ja johtaa mielenkiintoisiin tuloksiin (myös keittiössä). Viime sunnuntaina lähdin tekemään ruokaa seuraavilla reunaehdoilla:

1. Alkuruoaksi kasviskeitto
2. Pääruoaksi jotain halloumista
3. Jälkiruoaksi raikas smoothie

Keittiön ja kokin rajoitukset johtivat seuraaviin ruokatuotoksiin (uuden puhelimen myötä nyt myös kuvilla ryyditettynä):

Curry-katkaravut avokadomössöllä kahdelle

Tämän reseptin lähtökohtana oli tämä keitto-ohje. Improvisaatio vaadittiin, sillä eihän keittiössä tietystikään ollut tehosekoitinta, joka on kohtuullisen essentiaali kuohkean keiton aikaansaamiseksi.

Katkarapuja
Currya
Chilliä

Sulata ja kuivaa katkaravut. Kierittele curryssa ja chillissä. Jos curry on perinteistä mietoa kamaa sitä saa heittää ronskisti. Jos pitää tulisesta tavarasta, niin tuuttaa chilliä myös paljon. Heitä katkaravut folioon ja pistä uuniin grilliasetukselle pariinsataan asteeseen. Anna olla about 10 minsaa.


1 Avokado
1 Lime
Kurkkua
Selleriä
Jogurttia
Korianteria

Mössää avokado ja sekoita siihen jogurttia. Pilko kurkku ja selleri pieniksi ja heitä mukaan leikkiin. Ruiskuta yhden limen mehut mössöön. Sekoita rivakasti ja lisää tarvittaessa vettä. Murskaa mukaan hyppyselliskourallinen korianteria. Tarkoitus on löytää makujen harmonia, jossa mössön mikään osanen ei nouse dominoivaan osaan. Avokadomössö on ruokamaailman Beatles: enemmän kuin osiensa summa.


Paistettu halloumi pinaattimuhennoksella ja ananaksella

1 pkt halloumia
Öljyä
Pakastepinaattia
Maustamatonta Jogurttia
Balsamicoa
Pippuria

Tän ohjeen nappasin täältä. Halloumi on tän hetken suosikkijuustoni. Pitää paistattessa mukavasti muotonsa. Maku muistuttaa suolaista kanaa. Jotkut (nynnyt) liottaa sitä, mutta minä en. Ruoassa pitää olla suolaisuutta ja rasvaa. Joka tapauksessa juusto kannattaa huuhtaista ja kuivailla talouspaperilla. Ihan hervottomasti ei kantsi lotrailla öljyllä, että juuston muoto säilyy. Ruskista pannulla. Halloumi on hyvä syödä heti paistamisen jälkeen. Jos se jäähtyy niin maistuu aivan vehkeeltä.


Heitä pinaatti ja jogurtti sekaisin. Keitä ronskisti kasaan, lisää ronskisti pippuria ja lisää aivan hilusti balsamicoa. Ananakset voi grillata tai syödä raakana. Itse vanhana Wu-Tang-jäbänä "I like it raw". Ohjeen alussa ns. tarjoiluehdotus.


Creppes Suzette

Tehosekoittimen puuttuessa Smoothienkin teko on hankalahkoa. Tämä koitui kuitenkin onneksi onnettomuudessa. Ulkoistin nimittäin jälkiruoan teon paremmilleni ja seurauksena oli oheinen herkku. Nää olikin aivan törkeän hyviä. En muista mitä tuli (appelsiinin kuorta ainakin), mutta postaan ohjeen joskus.

Rikun Ruokanurkka: Jansson Espanjassa

Tällä viikolla blogissani oli vaihtuva aihepiiri joka päivä:

Ma: Juhlat
Ti: Markkinointi
Ke: Musiikki
To: Urheilu

Ja perjantaina ruoka.

Viime sunnuntaina päätin (eli minut pakotettiin) valmistamaan ruokaa. Gastronomian harrastamisessa olen aina ollut vahvemmilla syömisessä, joten otin koodia luottokokilleni ja pyysin vinkkejä. Ohessa meikäläisen ruokamuunnokset, jotka soveltuvat hyvin vaikkapa tulevan Flow-viikonlopun eväiksi. Ansioituneempia ohjeita löytyy vaikkapa Makumatkoja-blogista.

Ricardo Torreksen Gazpacho (Kahdelle, jää evääksi duuniinkin)

1 l Tomaattimehua
Pari Tomaattia
Pari avomaan kurkkua
1 Sitruuna
Vaaleaa alsamicoa
Suolaa & Pippuria

Huomioita:

Tomaattimehun käyttö ei ole pakollista vaan samaan tulokseen päästään myös heittämällä kaikki matskut tehosekoittimeen, lisätään maun mukaan vettä ja eiku rytisemään! Preferensseistä on sitten kiinni kuinka nestemäistä keitostaan haluaa. Tällä kertaa tein siten, että tomaatit ja kurkut pilkottiin pieniksi paloiksi, jolloin keittoon tuli ruokamaisempi viba. Tomaateista poistettiin siemenet ja jos haluaa fiilistellä toden teolla niin kalttaa vielä tomaatit. Sitruuna puristettiin kokonaan ja se on olennainen osa hyvän Gazpachon makua. Balsamicot, suolat ja pippurit maun mukaan.

Pariksi tunniksi sotkut jääkaappiin kylmään. Nautitaan vaalean leivän ja kylmän San Miguel- oluen kera. Lisää Gazpachosta.

Komisario Janssonin kiusaus (Kahdelle, ja seuraavana päivänä tähteet)

2 prk Janssonin fileitä/Anjovista
2 prk kermaa
perunaa
sipulia
suolaa
pippuria
voita

Otetaan iso uunivuoka. Pilkotaan perunat ja sipulit. Askarrellaan niistä mukavat tasaiset kerrokset vuokaan johon väliin tuikataan Janssonin fileitä. Lisätään suolaa, pippuria ja voita tasaisin väliajoin. Tämä tarkoittaa useasti ja paljon. Kun keko näyttää riittävän korkealla heitetään kermat päälle ja pannaan uuniin 185-asteeseen tunniksi.

Kannattaa valita jauhoisempia perunoita jos on tarjolla (kesällä harvemmin on). Tästä tuli ehkä hieman vetistä.

Jälkiruoaksi oheisella menulle sopivat etelän hedelmät sekä Terence Hill & Bud Spencer -elokuva. Seuraavalla kerralla Rikun ruokanurkassa valmistamme sielun.

Rikun Kesämatkaraportti osa 9: Syö Juo Ljubljana

Aloitetaan Ljubljanan matkakertomus ruumiinnautinnoista, koska tyhjällä vatsalla ei ole hyvä tehdä mitään. Hyviä ja kohtuuhintaisia ruoka-ja juomamestoja löytyy Ljubljanasta paljon. Tuttu tunne reissulla eli infernaalinen nälkä, ajoi meidät kuitenkin heti ensimmäiseksi jälleen kerran Tex-mexin ihmeelliseen maailmaan:


Tapaslautanen ei tuottanut pettymystä

Ensimmäisenä päivänä päädyimme myös seikkailemaan paikalliseen lähiöön. Paikalliset pubiurhot hieman katsoivat kieroon kun turistit tulivat vetämään bisseä heidän kantapaikkaansa. Ohessa mestan "ruokalista":


Smetana tarkoittaa Sloveniassa ihan tavallista kermaa

Ehdottomasti upein ruokailukokemus oli Bosnialaisessa ravintolassa. Mesta ei ollut aivan keskustassa ja olimme ainoat turistit koko paikassa. Ruokailu oli viety perusjuurilleen:

Lihanpaloja, makkaraa, leipää ja sipulia, jotka dipataan voihin


Seinillä komeili Bosnialaisten lätkätähtien pelipaitoja

Lisää tietoa bosnialaisesta keittiöstä täältä. Hostellimme lähettyvillä oli myös hevoshullujen suosikkiravintola:

Vieläkö on villihevosia?


Näin köyhiin eväisiin jouduimme tyytymään, kun massit olivat finaalissa

Nälkä ei pääsyt reissulla yllättämään, mutta onneksi ei janokaan. Mukavia kuppiloita löytyi joka puolelta.

Taustalla dj-kollektiivi soittaa funkkia ja kokki vääntää aasialaista fingerfoodia

Pettämätön vainumme ohjasi meidät luurangoilla sisustettuun drinkkibaariin, jossa kaikki juomat olivat "osta 2, maksa 1"-periaatteella. Juomat maistuivat pääosin alkoholille. Tosin uskon, että baarihenkilökunnalla on ollut ihan hilpeä ilta nimetessään eri drinkkejä.


Drinkkilaseissa: Sex in disabled toilets ja bleeding orgasm

Löysimme myös mainion Enotecan, jossa maistelimme slovenialaisten viinien parhaimmistoa. Sloveniassa tehdään paljon viiniä, mutta todelliset helmet olivat aika harvassa. Tuliaiseksi tuomani Refosk löysi paremman kodin viime Solid Goldin jatkoilla.

Jatkuu...

Rikun Kesämatkaraportti osa 6: Trieste

Et voi tulla rajan taa...

Mutta niin vain tultiin. Ensimmäisenä saavuimme Italiassa Triesteen, joka on erittäin miellyttävä Itävaltalaistyyppinen kaupunki Pohjois-Italiassa. Kaupunki ei ole turistien kansoittama, mikä sopi meille erittäin mainiosti. Seuraavaksi matkakohteena olisi nimittäin turistihelvettien äiti Venetsia.

Ensimmäiseksi oli edessä majoituksen säätö. N95 osoitti hyödyllisyytensä ja auttoi uudessa kaupungissa suunnistamisessa. Löydettiin miellyttävä "bed & breakfast"-mesta Hotel Alabarda, jossa yö maksoi per lärvi 28 €.

Seuraavaksi oli vuorossa makujen maaottelu. Edelliset pizzat oltiin maistettu Sloveniassa, mutta miten ne vertautuisivat Pizzan alkuperämaan Italian herkkuihin?

Itselläni edessä pimpattu Quattro Formaggio, jossa lisäksi kinkkua ja artisokkaa

Osaltaan saattoi johtua infernaalisesta nälästä, mutta söin parhaan pizzani moneen vuoteen. Oikea rapeus pohjassa, täytteitä juuri sopivasti ja kastike tuoreista tomaateista. Italia 1-Slovenia 0.

Kädessä kesäjuomien kuningas: Spritz

Illalla kävimme syömässä perinteisessä italaisessa Trattoriassa pastat. Paikan omistaja oli kovaääninen lihava italiaano, jonka mielestämme tapamme syödä pastaa oli äärettömän huvittavaa. Mitä sekään mistään tietää? Paikasta ei ole valitettavasti kuvia, kun äsken kehumastani n95:sesta oli taas loppunut akku.

Oleellinen osa ruokailua Italiassa on tietysti aterian päättävä Café Corretto, eli "korjattu kahvi". Samikin, joka ei kahvia juo, löysi kahvihampaan kolotuksen tämän Troijan hevosen kautta. Korjattu kahvi koostuu espressosta ja grappasta (joskus myös sambucasta). Koostumus vaihtelee kahviloittain. Osassa paikoista tuntui, että joi vähän kahvilla ehostettua "korjausta" niin paljon grappaa oli kuppiin heitetty. Suomalainen vastine on perinteikäs jallukahvi.

Trieste on tunnettu kulttikirjailija James Joycen yhtenä kotipaikkana. Herra toimi Triestessä englannin opettajana.

Suuret kirjailijat yhteiskuvassa: James & Riku


Täälläkin oli pakko kiivetä jonkun kukkulan laelle. Emmekö koskaan opi?

Vaikka Trieste on tunnelmaltaaan ja arkkitehtuuriltaan keski-eurooppalaisempi kuin monet muut Italian kaupungit, kuohahtelivat tunteet etelä-eurooppalaiseen malliin. Kaupungintalon edessä oli pieni, mutta äänekäs mielenosoitus, jonka tarkkaa syytä emme saaneet koskaan selville. Ilmassa oli urheilujuhlan tuntua, kun rummut päristelivät ja kansa huusi. Ilmeisesti itse kaupunginjohtaja tuli heittämään läppää mielenosoittajille. Loppujen lopuksi kaikki lähtivät sulassa sovussa yhdessä drinkeille.

Taustalla viikottainen mielenosoitus kaupungintalon edessä


Mellakointia mielenosoituksessa

Maanantai ei ole kaikkein paras shoppauspäivä Italiassa, sillä monet kaupoista ovat kiinni. Myöskin vaatekauppojen valikoima ei ole ihan meikäläisen tyyliä. Pikkuvanhaa kauluspaitaa ja rantagigoloreleitä silminkantamattomiin. Muutama urbaanimpi kauppa oli valikoimiltaan täysin surkea. Tyylikkäitä nahkakenkiä oli kyllä paljon, mutta niitäkin katsellessa tuli överit ja ei osannut tehdä päätöstä mikä on paras.

Trieste ei ole myöskään mikään yöelämän mekka, varsinkaan maanantaisin. Muutamia mukavia drinkkibaareja kuitenkin löytyi, joissa iltaa sai vietettyä. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös eräs katu, jossa oli lähes ainoastaan jäätelöbaareja. Italialainen jäätelöhän on aivan ehdotonta.

Triestestä jäi kaiken kaikkiaan hyvät vibat. Seuraavana päivänä vuorossa Venetsia.

Jatkuu..

Rikun Kesämatkaraportti osa 4: Izola

Toisena iltana päätimme pistää tanssikengät jalkaan ja lähteä juhlimaan Izolaan. Yllättäen tilaamme taksi ei löytänyt kämpillemme. Saimme onneksi kuitenkin napattua kyydin läheiseltä huoltoasemalta.

Izola by night


Izolan hämärät kujat

Tamppaamaan ei pidä lähteä tyhjällä vatsalla, joten ensimmäisenä menimme syömään idylliseen satamaravintolaan:

Kaviaarit alkupalaksi


Aimo pläjäys prosciutto-kinkkua


Pääruoaksi kalalajitelma


Hifistelyä:Konjakit tarjoiltiin kuuman vettä sisältävän lasin päältä, jotta ne pysyisivät lämpiminä

Izolan tärkein nähtävyys on tosiaan Ambasada Gavioli, joka on yksi Euroopan isoimpia klubeja. Mestan nimi tarkoittaa Gaviolin lähetystöä, ja tämä Gavioli oli ilmeisesti joku mestan perustajia. Paikka oli ilmeisesti näivettynyt jossain vaiheessa, mutta elää nyt taas uutta renessanssivaihettaan. Illan ohjelmassa oli seuraavaa:

Sandy Riveran suurin hitti on Kings of Tomorrowin Finally-kappale. Tämä Defectedilta 2000 ulos tullut kipale on klassinen kesäinen vokaalihousebiisi, jota ei ole voinut välttyä kuulemasta mikäli on ikinä ollut vaikka Ihanassa:

Sandy Riveran tämän hetken tunnetuin kipale on häpeilemätön kesähitin metsästys "Lollipop". Täytyy sanoa, että itselleni uppoaa kyllä näistä Kings of Tomorrow. "I lick your ice cream, you can lick my lollipop" on tietysti sellaista korkeamman tason runoutta, että ghettotech-versiona tämä voisi toimiakin. Breesen & Badhandin remix on ainakin kunnon häpeilemätöntä stadionhousea.

Illan saundi ei ollut kuitenkaan oikein kumpaakaan. Hyvä house on hyvää housea, mutta illan aikana sitä ei juurikaan kuultu. Liian puuduttavaa technoon päin kumartavaaa instrumentaalimattoa ilman kunnon nostatuksia tai sielukkuutta. Jengi tuntui viihtyvän, mutta paikka ei missään nimessä ollut tukossa.

Itse mesta oli kyllä massiivisuudessaan vaikuttava. Massiivisuus näyttää myös olevan mauttomuuden läheinen sukulainen ja klubin kitsch-kerroin oli korkealla. Gaviolin tunnelmia ohessa:







Sandy Rivera ei liekittynyt paikkaa aivan hurmokseen, joten päätimme lähteä hyvissä ajoin ennen pilkkua goisaamaan. Ihmeen kaupalla onnistuimme vielä säätämään taksin takaisin kämpille, joka vielä kohtuullisen helposti löysi kämpillemme. Edessä olisi muuten ollut aika pitkä kotimatka, koska Izola on Portorozista reilun parinkymmenen kilsan matkan päässä.

Jatkuu...

Ei mikään Teijan keittiössä

Saavuin juuri AGS:n Japani-illasta. Huomaa, että poppoo on vanhentunut vuosien saatossa. Ennen ruokailu ja laulu jatkuivat myöhään aamuun. Nyt lähes kaikki suuntasivat puolenyön jälkeen kotiin ja nekin urheat, jotka lähtivät yöhön menivät Teatteriin. Yök.

Reseptit varmaan tulevat ajallaan Kimmon mainioon Makumatkoja-blogiin, mutta niitä odotellessa ohessa loistavaa japanilaista kokkiviihdettä. Eli jos joku on ronkeli ruoan suhteen niin mies mustissa apuun:


Osa 1: Vihreä paprika


Osa 2: Porkkanat


Osa 3: Natto (Eli fermentoituneet soijapavut. Maistuvat hieman kinuskilta)

Joutilaisuuden ylistyslaulu

Täydellinen viikonloppu.

Launtaipäivä alkoi lounaalla Vespassa Giannin ja Kimmon kanssa. Allekirjoittaneella oli kaikki matkatavarat mukana sillä päätin lähteä tervehtimään vanhuksia kotipuoleen. Pojilla oli kuitenkin muita suunnitelmia.

Vespasta suuntasimme jo etukäteen hehkuttamaani Foxy Wine Houseen. Stiltonia maistellessa ja hyvää portviiniä nauttiessa intoudumme ideoimaan ruoan tekoa. Erottajan Alkon kautta hyvät viinit haltteriin ja Lohicaesarit tulille.

Mutta hei miks mä kirjoitan tätä turhaan tänne?
Illan kulku resepteineen löytyy täältä:

Makumatkoja

Kimmon ja Katrin ruokablogi, jossa reseptejä ja muuta ruokafiilistelyä.

Loppujen lopuksi muuten lähdin Hyvinkäälle. Tein myös pyhän päätöksen, etten enää koskaan matkusta julkisilla kulkuvälineillä, ainakaan yöllä. Sen verran hektistä oli meno yöjunassa.