Erilaista hyväntekeväisyyttä

Käytin eilen rahaa hyväntekeväisyyteen. Ei ollut tarkoitus.

Ostin nimittäin Age of Conversation-nettikirjan, josta on pöhisty markkinointiblogeissa jo pitkän aikaa. Tuotot kirjan myynnistä menevät hyväntekeväisyyteen:

Thank you for purchasing The Age of Conversation. As you probably know, all proceeds (less Lulu.com printing fees and commissions) will be paid to Variety, the Children's Charity. To continue the conversation, visit us at www.ageofconversation.com. Gavin Heaton & Drew McLellan

Ostin kirjan, koska kyseessä on varmastikin tämän vuoden eräs mielenkiintoisimmista markkinointikirjoista. Rehellisesti puhuen olisin ostanut kirjan, vaikka sen tuotot olisivat menneet aseteollisuudelle. En pidä muutenkaan lapsista. En pistä rahaani juuri koskaan hyväntekeväisyyteen, sillä olen itsekäs ja epäluuloinen (hyväntekeväisyysjärjestöjä kohtaan).

Tapaus pisti kuitenkin miettimään. Jokaisella meistä ihmisistä on varmasti asioita, joiden puolesta haluamme tehdä hyvää tai ongelmakohtia joihin haluaisimme tarttua. Pystymmekö kuitenkin tekemään jotain muuta kuin vain pistämään rahaa hyväntekeväisyysjärjestölle? Voisimmeko omalla erityisosaamisellamme onnistua generoimaan suurempia kassavirtoja ajamallemme asiallamme? Saada ehkä nekin ihmiset osallistumaan, jotka eivät koe meille tärkeää asiaa omakseen?

EDIT: Annoin myös rahaa jollekin sotapojalle, kun sattui olemaan hiluja taskussa.

Pieni on kaunista

Tää on jo mennyt, mutta löysin siivoillessani tietokonetta. Mainostapa on niin nerokas, että on pakko nostaa vielä esille.

Post-it oli jätetty meidän toimiston ikkunaan. Taattu huomioarvo pienellä budjetilla. Tätä on oikea guerrillamarkkinointi.

Ruusuja & Risuja

Jälleen sain hyvän muistutuksen siitä, että palvelukokemuksessa jokaisenen osa-alueen tulee olla kunnossa:

Ostin männä viikolla kukkia. Pistin nettiin hakusanaksi kukat ja kuljetus ja nappasin ensimmäisen kukkien kuljetusta tarjoavan yrityksen. Kaikki meni mainiosti siihen asti kunnes tilaus piti lähettää. Jostain syystä mitään ei tapahtunut. Tilaus ei edennyt mihinkään suuntaan. Aikani tilausnappia painellessani kyllästyin ja vaihdoin kilpailevaan palveluun.

Mistä vika johtui?
Mitä väliä sillä on? Vaikka se olisi johtunut teknisestä viasta, selaimesta, mun mäcistä, jostain palomuuriasetuksesta tai vaikka humanoidien hyökkäyksestä lopputulos olisi yhä sama. Kuluttajana haluan hoitaa ostokseni mahdollisimman vaivattomasti. Nyt se ei onnistunut, joten vaihdoin seuraavaan palvelunntarjoajaan.

Miksi en ilmoittanut yritykseen ongelmasta nettikaupassa?
Miksi olisin? Tuote ei ollut uniikki, joten vastaavanlaista palvelua tarjoavia palveluita on Suomessa ihan riittävästi. Samassa ajassa kuin olisin kirjoittanut mailin aiheesta, olinkin jo asettanut tilauksen kilpailijalle. Ilman ongelmia. Ruusu tuli hyvin perille vastaanottajalle ja case closed. Tulevaisuudessa mitä luultavimmin tilaan samasta paikasta kukkia, koska hommat sujuivat hyvin.

Miksi kirjoitan siitä täältä?
Koska käytännön esimerkit opettavat parhaiten. Olen tyypillinen kuluttaja: mukavuudenhaluinen, laiska ja kärsimätön. Varsinkin uudella palvelulla on vain pieni hetki aikaa voittaa minut puolelleen. Jos tämä hetki epäonnistuu jotenkin, on hyvin epätodennäköistä, että kokeilisin palvelua enää uudestaan. Yksi pieni hetki vaikutti siihen, että vaihdoin sitovan päätökseni hankkia tuotteen juuri tietystä paikasta. Olin jo henkisesti ostanut tuotteen! Tämän pienen hetken johdosta yritys menetti myynnin sekä mitä todennäköisemmin myös tulevat myynnit.

Yrityksen tulee varmistua, että jokainen osa-alue palveluprosessissa toimii. Hyvin toteututut googleoptimoinnit ovat turhia, jos tilaus ei onnistu. Hyvin harva tuote tai palvelu on loppujen lopuksi uniikki tai korvaamaton. Kaikelle löytyy kilpailija, olit sitten asemoinut tuotteesi kuinka hyvin tahansa. Todellisen vahvuuden löytää heikoimmasta lenkistä.

Flirttiä tiistaipäivään

Hyvä ystäväni Sami Viitamäki on saanut valmiiksi blogikirjoitustensa sarjan crowdsourcingista (jos joku muuten keksii tälle hyvän suomenkielisen vastineen, tarjoan stoben). FLIRT-mallista lisää täältä alkaen.

Sivistäkää itseänne.

Todellista Guerrilla-markkinointia

Tulevan Retki-klubin eli synttäribileiden markkinoinnissa on pistetty ihan uusi viraalivaihde päälle.

Otsikko tämän päivän 100-lehdessä:

"Ravintolan asiakasta löytiin RETKIkirveellä korvaan"

Guerrilla marketing herran vuonna 2007. Panokset kovenee.

Kotisivujen kuolema!

Portaalien kuolemasta on puhuttu jo jonkin aikaa. Se on kuitenkin vasta alkua. Muutaman vuoden sisällä tullaan näkemään kotisivutyyppisen Internetin häviäminen. Pääsyitä tähän on kaksi:

1. Blogit
Kellä ihmisellä nykypäivänä on tavalliset kotisivut? Kaikilla on blogi. Tähän on muutama yksinkertainen syy: päivittäminen on helppoa, ei tarvitse vaivata päätään koodaamisella ja yhteisöt ovat valmiita (wordpress, blogspot, blogilista). Blogit sinällään ovat kuitenkin perinteisiä kotisivuja.

2. Netvibes/Googlen aloitussivu/Mitä näitä nyt on
Kaikki informaatio suoltuu koneelleni rss-feedeinä. En muista milloin viimeksi olisin käynyt jonkun blogin aloitussivulla. Valitsen informaatiotulvasta mielenkiintoisten otsikoiden perusteella ne tiedot joihin haluan perehtyä tarkemmin.

Internetin materiaali on siis nykyään tilattua (kts.yllä) tai haettua. Tämä asettaa tuotetulle informaatiolle seuraavat viisi vaatimusta:

1. Otsikko on tärkein
Iltapäivälehtien lööpit ovat tiedostaneet tämän faktan jo aikoja sitten, mutta nettimaailmassa se on yhä tärkeämpää. Jätän helposti muuten niin ansiokkaan jutun lukematta jos otsikko ei iske. Sanomalehdessä kuvalla pystyy pelastamaan jonkun verran, mutta webmaailmassa se ei auta johtuen juuri edellämainituista ominaisuuksista. Taidokkaita otsikoita on muun muassa julkkisjuorujen keitaassa Stara.fi:ssä (nämä vielä peräkkäisiä uutisia):

Lindsay strippasi itsensä mustelmille
Brad Pitt ei osaa laskeutua lentokoneella
Britney Spears on hirvein koiranomistaja

Otsikoita, joita ei vaan voi jättää lukematta vaikka julkkisjuorut eivät kiinnostaisi pätkääkään. Seuraava kysymys on tietysti, mistä minä tiedän oheiset otsikot?

2. Viestin tulee olla riittävän lyhyt
Wiredin muuten niin ansiokkaat stoorit jäävät monesti lukematta kun ne menevät toiselle sivulle. Hyvässä stoorissa on yksi pääasia, paljon listoja ja vähän tekstiä. Seth Godin on napakoiden kirjoitusten mestari.

3. Päivitystahdin tulee olla oikeanlainen
Ei liian harvoin: koen ettei feedissä tapahdu mitään. Ei liian usein: monet hyvät jutut jäävät huomaamatta.

5. Vain muutoksiin reagoidaan=Ihmisten tulee saada informaatio useassa muodossa
En käy MySpace-sivuillani muuta kuin silloin kun saan ilmoituksen, että minulle on tullut uusi kommentti, viesti tai joku haluaa "ystäväkseni". Reagoin vain muutokseen. Tämä tarkoittaa tiedon tuottajalle sitä, että muutoksia pitää tapahtua ja niistä pitää päästä informoimaan. Sen takia sähköpostiin tulevat uutiskirjeet eivät ole kuolleet. Jos olen tottunut saamaan Lifesaverin uutuuslevylistan sähköpostiini en halua lukea sitä nettisivuilta. Tuotettu informaatio tulee täten olla

6. Tiedon luokittelu on erittäin tärkeää
Koska ihmiset luovat omat portaalinsa ja hakevat aktiivisesti tietoja on tiedon luokittelu tärkeää. Jos kirjoitat Lindsay Lohanista, et ole vain yksi tuhansista Lindsay Lohanista kirjoittavista. Saatat olla yksi joka tuo Lindsay Lohanista, tuosta erittäin kiinnostavasta populaarikulttuurin hahmosta, jotain uutta tietoa ihmisille. Kansalla on valta.

Jos et usko tarkasta vaikka tämän postin labelit.