Kesän kirjasuositukset

Kesän toiseksi viimeisessä mömmön blogissa jakelen valistuneita kirjasuosituksia:

Vietä inspiroiva lukukesä

Rakkautta ja Anarkiaa parhaimmisto

Festarit on takana. Nyt on aika jakaa palkinnot. Tällä hetkellä kärkikymmenikkö tuntuu tältä, mutta hyviä leffoja on myös tämän ulkopuolella (The Crows & Just Walking ehkä tärkeimpinä)

1. Hurt Locker
Kathryn Bigelown erilainen sotaelokuva piti otteessaan koko 2,5 h ajan. Todella intensiivinen ja kuumottava tunnelma. Valitettavasti ei ole tulossa levitykseen ainakaan näillä näkymin.
2. Zombies of Mass Destruction
Mikäli Zombie-elokuvan sankareina on iranilainen tyttö ja homopari, ei voida puhua aivan perinteisestä kauhurymistelystä. Laadukasta roskaa ja uskon, että ohjaajasta tullaan kuulemaan vielä.
3. Thirst
Chan wook-Parkin vampyyrielokuva oli outo, kaunis ja ahdistava samaan aikaan.
4. Mary & Max
Festareiden yllätyshitiksi noussut stop-motion animaatio 8-vuotiaan australialaisen pikkutytön ja 40-vuotiaan aspergerin syndroomaisen nykiläismiehen (äänenä loistava Phillip Seymour Hoffman) kirvoitti monelta katsojalta kyyneeleet kaiken naurun lomassa.
5. Fish Tank
Vaikka pääosan esittäjän teiniangsti meni välillä överiksi, oli tämä brittielokuva elämänmakuinen kuvaus teini-iän suruista ja iloista. Musiikin käyttö oli myös loistavaa läpi elokuvan.
6. Mesrine 1-2
Vincent Cassell tekee upean roolisuorituksen Ranskan kansallisrikollisena. Pitää pihdeissään koko neljän tunnin kestonsa ajan.
7. Hierro
Ei yhtä pelottava kuin Orpokoti tai yhtä sadunomainen kuin Pan´s labyrinth, mutta silti oivallinen jatkumo espanjalaisten kauhuelokuvien joukkoon. Visuaalisesti todella upea elokuva.
8. Il Divo
Ennakkoon hypetetty italialaiselokuva oli hienoinen pettymys. Se ei johtunut niinkään elokuvasta, vaan omasta liian heikosta Italian lähihistorian tuntemuksesta. Festareiden tyylikkäin elokuva niin visuaalisesti kuin äänimaisemaltaankin.
9. Air Doll
Todella outo japanilaiselokuva oli positiivinen yllätys.
10. Humpday
Täysin improvisoitu elokuva ei onneksi ollut löysää jorinaa. Vaivaantunut tunnelma (hahmoilla) kantoi läpi elokuvan ja parissa kohtaa tuli revettyä aivan totaalisesti.

Festarit on siis nyt katsottu ja voi taas palata normaaliin päivärytmiin. Kaiken kaikkiaan paljon kiinnostavia elokuvia ja hyvä maku jäi kaikista elokuvista. Vain yksi täysin epäonnistunut tekele tuli katsottua (Kinatay) ja tavanomaista R&A-säätöäkin oli paljon vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Kaikki leffat alkoivat ajallaan, mistään elokuvasta ei puuttunut tekstitystä tai syttynyt filminauha palamaan. Mikä sekin monesti kuuluu vain asiaan.

Rakkautta & Anarkiaa Su 27.8. valinnat

Eilinen oli todella mainio leffapäivä. Tänään vielä oheisenlainen jäähdytyssetti tiedossa:

Nymph
Tämä thaimaalainen mysteerielokuva jatkaa laadukkaiden aasialaisten elokuvien sarjaa.

Mary & Max
Ainoa animaatio listallani on toteutettu stop-motion-tekniikalla. Rosoinen tarina on ollut festarin suosikkielokuva ja Maxin äänenä on Phillip Seymour Hoffman.

American Swing
Festarit päättyvät tähän 1970-luvun nykiläiseen parinvaihtoklubista kertovaan dokkariin. Plato´s Retreat kuuluu kulttuuriselliselta merkitykseltään samaan jatkumoon kuin Studio 54 tai CBGB -klubit, tosin harrasteet klubilla olivat vähän erilaiset.

Rakkautta ja Anarkiaa lähestyy

Rakkautta ja Anarkiaa -festarin ohjelmisto on julkistettu. Itse en ole ehtinyt vielä tarkemmin ohjelmistosta elokuvia valitsemaan, mutta eiköhän sitä taas tule ainakin yhden sarjakortin verran elokuvia katsottua.

Kalle Kinnunen kirjoittaa blogissaan 10 elokuvan suosituslistan, josta on ainakin hyvä aloittaa.

Sunnuntain kolme jazz-vinkkiä

Sunnuntai on päivä, jolloin levylautasella pyörii useasti jazzia tai siihen suuntaan kallistuvaa musaa. Tänään ovat soineet seuraavat, joita voi suositella lämpimästi. Ei pelkästään yhden hitin levyjä vaan toimivat erityisesti kokonaisuuksina:

Scott Bradford: Rock Slides (ABC Probe, 1969)
Periaatteessa tyypillinen jazz-rock hybridi, mutta laatusoittajat ja biisien mielenkiintoinen fiilis, nostaa tämän levyn perusmateriaalin yläpuolelle.

Wynder K. Frog: Into the Fire (United Artists, 1970)
Harvemmin levy yllättää positiivisesti useaan otteeseen. Jo levyn ensimmäinen biisi saa tanssijalan vipattamaan. Seuraava levyn biiseistä on täyspotti, jota on sämplätty Handsome Boy Modeling Schoolin ensimmäisen levyn parhaalla biisillä. Pari avointa rumpubreikkiä sinetöi vielä levyn lokeroinnin klassikkosarjaan.

Bama The Village Poet: Ghettos of the mind (Aware, 1974)
Last Poetsin ja Gill-Scott Heronin aikalainen, joka ei koskaan saavuttanut yhtä tunnettua asemaa. Spoken-word levy, jossa musisointikin on kohdallaan (mm. Bernard Purdie rummuissa)

Hyvää munajuhlaa!

Pääsiäispupu goes out, way out:


Suositukset pääsiäiselle:

+ 300 (Loistava hurmeooppera piinaviikolle)
+ Ébano6 2004 (Loistava tempranillo lampaan kanssa nautittavaksi)
+ Mikael Simpson: Stille & Uroligt (Loistavaa tanskalaista elektronista singer-songwritermenoa)
+ Läs-klubi Tavastialla 8.4 (Loistavat bileet piinaviikon päätteeksi)

Hyvää pääsiäistä itse kullekin!