Ricu Flair Heavy Rotation Vko 5

Räppiä ja muuta.

1. Tensnake: Coma Cat
Tensnake "Coma Cat" EP coming Jan 25th on Permanent Vacation by Tensnake
Ehkä parasta uutta musaa tällä hetkellä?
2. Main Ingredient: Magic Shoes
Kappale on ollut passiivisella hankintalistalla pitkään. Kerrassaan ihana biisi, jonka ansiosta meillä on myös tämä kaikkien top 10-räppibiisi toiselta Main-alkuiselta mahtibändiltä (joka on yhä want listillä):

3. D-Nice: 25 Ta Life

D-Nice seurasi BDP:n deejiinä ammuttua Scott La Rockia ja tekaisi pari levyäkin. Tämä on yksi sinkuista itselleni täysin huomiotta jääneeltä "To Tha Rescue"-levyltä. D-Nicen eka levyhän on lähes jonkin sortin klassikko. Hyvän kuuloinen biisi kaiken kaikkiaan.
4. Ultimate Force: I Am Not Playing
Törmäsin ekan kerran tähän Ego Tripin kokoelmalla kuten varmaan moni muukin. Rouhea biitti on sämplätty blues-jäbä Albert Kingin Cold Feetistä.
5. Towa Tei feat. Biz Markie & Mos Def: BMT (SP1200 Remix)
Nyt tulee nostalgisointia. Tätä biisiä tuli aikoinaan kelailtua c-kasetilla(!). Syy arkaaiseen formaattiin oli, että tämä tuli Sampon & Didierin legendaarisessa Radiomafian Super Session -ohjelmassa. Ajatella, että tääkin on yli 10 vuotta vanha styge! Myös yksi Biz Markien viimeisimpiä huippuhetkiä mikin varressa.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 3

Tammikuu ei ole ollut tipaton, mutta vielä ainakin tähän mennessä levytön. Jotain tällaista pyörinyt läppärin luureissa:

1. Malente: I Like It

Jos häissä on joku tyypillinen diskorenkutus on se KC & The Sunshine Bandin That´s the way I like it (toinen olisi Kool & The Gangin Celebration). Tämä tyly rytyytys tuo tähänkin kulahtaneeseen biisiin aivan uutta botnea. Tuskin maltan odottaa, että tipauttaa tämän joskus pahaa-aavistamattomalle tanssilattialle. Taattua Fool´s Gold -laatua.

2. Bun B: Hit Dat Lick
Tätä palstaa lukevat tietävät, että diggaan Bun B:n räbäytyksistä. Tämä on niin perinteinen dirty south-biisi, että kuulostaa lähes freesiltä.

3. E-40: The Server

Tässä toinen vanha konkari löytää uutta vaihdetta. Todella tuoreen kuuloinen biitti ja alkutekstit tuovat mieleen The Wiren.

4. M.I.A. & Blaqstarr: Way Down In The Hole

The Wiresta puheenollen ostin hiljattain kaikki tuotantokaudet. Päähän on jäänyt soimaan tunnari, joka on siis alunperin Tom Waitsin styge. Tietysti kappaleesta on myös baltimore-versio, joka on itseasiassa aika maukas.

5. Tammi Terrell: All I Do Is Think About You
Ainakin itselleni täysin huomiotta jäänyt ensimmäinen levytys "All I Dosta". Kappaleenhan kaikki tuntevat Stevie Wonderin 80-luvun versiona. Mutta alunperin siis Stevie kirjoitti kappaleen Tammi Terrellille.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 2

Uusi vuosi, pääosin vanhat kujeet. Työpyödän ääressä on pääasiassa tullut pyöriteltyä tuoreita räppimixtapeja, joista muutama on saanut useammankin kuuntelukerran. Uusia levyjä ei ole tullut vielä hankittua yhtään, mikä on varmaan jo jonkin sortin ennätys.

1. Doom:Gazzillion Ear (Thom Yorke Remix)
Vaikka Doomin uusi levy olikin aikamoinen pettymys, on herra hahmona tietysti aina kiinnostava. Radioheadin Thom Yorkekin diggailee ja on tehnyt tämän remixin.
2. Yona: Syyssävelmä
Yonan jo monessakin yhteydessä mehustettu levy on viimein ilmestynyt. Loistavaa kamaa ja ehdottomasti tulee olemaan tämän vuoden ensimmäinen pitkäsoitto. Oliko kukaan levynjulkkarikeikalla?
3. Gucci Mane: Dangers Not A Stranger (Diplo Remix)
Blogosphäärissä jo pidempään pyörinyt biisi on useammankin kuuntelun jälkeen Diplon juuri ilmestyneen "Free Gucci"-mixtapen paras biisi. Ehkä yksi viime vuoden parhaita hiphop-biisejä? Muuten itse mixtape oli ehkä jopa vähän pettymys.
4. Matthias Myer: Infinity
House-biisi, joka sämplää kaikkien aikojen parasta hiphopbiisiä ei voi olla täysin turha. Bongattu Elin blogista.
5. Dj Mr Rogers & L.E.$: What it Is

Ehkä pitkästä aikaa parasta räppiä on tarjonnut DJ Mr. Rogers Presents Les – Settle 4 Les -Mixtape . Loistavat biitit ja hyvät läpät.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 44

Maratonit on juostu ja Alppilan koriksen juhlat juhlittu, joten on aika palata normaaliin päiväjärjestykseen:

1. Wale feat. Lady Gaga: Chillin (Top Billin Remix)

WALE f. LADY GAGA - CHILLIN (TOP BILLIN UK MIX) official from Top Billin on Vimeo.

Täällä blogissa jo aikaisemminkin hypetetty biisi, mutta ansaitsee uuden noston tuoreen ja päräyttävän videon ansiosta. Muutaman kuukauden makustelun jälkeen top 5 parhaissa Top Billin -remikseissä.

2. Cypress Hill: Illusions (Q-Tip Remix)
Vaikka B-Realin nasaali jakaa tunteet, on Cypress Hillin kaksi ensimmäistä levyä aivan täysosumia, erityisesti tuotannoltaan. Kolmas levy ei ollut niinkään kova pläjäys, mutta tämä Q-Tipin muheva remix kolmannen levyn toisesta sinkusta on innostanut, kun sen levyhyllyn siivousurakassa löysin lautaselle. Aavemaisen huvipuiston soundimaailma tuo aivan uuden kulman alkuperäiseen biisiin:

3. Subeena: Boksd
Subeena - Boksd - final320 by Subeena
Viime aikoina olen kuunnellut paljon Subeenan tuotoksia, joka ainakin kuvien perusteella on naispuolinen dubstepin ja sen laitamilla olevan kaman tuottaja. Erittäin miellyttävää työskentelymusiikkia. Kannattaa tsekata myös Subeenan MySpace, mikäli tämä biisi uppoaa. Sopivan monipuolinen soundi, joten useammankin raidan voi kuunnella eikä heti kyllästy.
4. Dicky Trisco: Rip It Dub
Kosmissävytteinen re-edit vanhasta Orange Juicen postpunk-klassikosta Disco Deviance-labelilla alkuillan tunnelmointiin. Alla olevassa videoklipissa Orange Juice veivaa ainoan hittinsä Top of The Popsissa (mikäli muuten laulusolisti näyttää tutulta niin sehän on Edwyn Collins, joka on ehkä tunnetuin 1994 hitistään A Girl like you, joka on aikamoisen eri genreä):

5. Raphael Saadiq: Riffle Love
En mistään erityisesti syystä olen käynyt läpi vanhoja Pääkaupunkien päämiesten taustoja ("legendaarinen" KY:n sillisten juontajaduo vuosien takaa). Tämä Raphael Saadiqin insuliinipiikkiä hamuamaan saava siirappipläjäys toimii tiettyihin hetkiin aivan mainiosti. Jostain kumman syystä mieleni tekisi mennä kuuntelemaan tätä "teatterin terdelle". Vakavasti puhuen, herrahan kävi hurmaamassa Porissa ja vieläkin harmittaa, että missasin. Ja senkin uhalla, että toistan itseäni Raphael Saadiqin ja Q-Tipin Get Involved on aivan kärkikahinoissa kun valitaan parasta RNB-biisiä (Raphaelia juhlistan näköjään tässä blogissa aina tasaisin väliajoin):

Mukavaa pyhäinpäivää ja Halloweenia itse kullekin säädylle!

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 43

Maratonin juoksemiselta ehdin myös nopeasti juoksemaan Amsterdamin levykaupoissa. Varmasti jotain näitä tullaan kuulemaan myös huomisissa bileissä:

1. Big Daddy Kane: Stop Shammin
Mestari areenalla. Eräs Big Daddy Kanen aliarvostetuimpia klassikkoraitoja johtuen ehkä siitä, että on tehty vähän myöhemmin kuin herran paras luomishuippu. Jostain käsittämättömästä syystä en ollut myös itse aikaisemmin hankkinut tätä kokoelmiin. Tiukat läpät ja kova biitti.

2. Mack 10: Foe Life

Ysärin puolivälin tylyä gangsta-räbäyttelyä. Ehdottomasti kahden euron investoinnin väärti, mutta legendaarisen tästä biisistä tekee tämä aikamoisen absurdi video.

3. Large Professor: IJusWannaChill

Aina ajankohtainen kappale on nyt vielä ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä Large Professorin levy-yhtiölimboon juuttunut The LP on vihdoin ilmestynyt virallisesti. Tämä aikoinaan virallisestikin julkaistu sinkku on kuitenkin silti se ikimuistettavin raita albumilta: "I don´t wanna ill, I just wanna chill". Leppoisasta temmostaan huolimatta selkeä bilebiisi ja kertosäe on ikimuistettava.

4. Boogiemonsters: Recognized tresholds of negative stress

Jostain syystä tätäkään ei ole aikaisemmin saatu haltuun, vaikka olenkin diggaillut Boogiemonsterseja hyvin pitkään. Herrojen eka levyhän on yksi puolivälin Nyki-klassikoita ja tämä on toisen sinkkubiisin "Honeydips in Gothamin (alla)" lisäksi ehdottomasti parhaita raitoja. Ekan levyn jälkeen tyypit friikahtivat johonkin uskonlahkoon, josta syystä kakkosalbumi "God Sound" ei ainakaan itselleni kolahtanut.

Honey Dips In Gotham (Monster Remix) - Boogie Monsters

5. Ladae!: Party2Nite (+remixit)


Loistava New Jack Swing-klassikko, jollei yksi parhaita. Ohessa niin alkuperäinen kuin Chubb Rock-remix. Itseasiassa ulkona olen tainnut soittaa eniten tätä kolmatta Grand Puban tähdittämää (ja Patrice Rushenin Feels So Realia sämpläävää) remixiä (ei videota, mutta raita löytyy tuubista kyllä).

Eli huomenna sitten juhlitaan! Muistakaa myös liittyä Alppilan Koriksen faneiksi, niin pysytte kartalla milloin ja mitä tapahtuu.

Ricu Flair Heavy Rotation Vko 41

Levylautasella on pyörinyt uutta, vanhaa ja uusivanhaa:

1. Jonathan Jeremiah: Happiness (Morgan Geist Remix)
Jonathan Jeremiah 'Happiness' (Morgan Geist Remix) by cmjct
Baleaarinen remix Metro Area-ihmemieheltä. Rauhoittavaa kuunneltavaa, kun muuten tällä viikolla on pyörinyt levylautasella vanhahkot hiphop-klassikot:

2. MF Grimm: Do It For The Kids
Tuoreessa New Yorkerissa oli ihan kiintoisa juttu MF Doomista. Tämän innoittamana olen kuunnellut vanhoja MF Doom-albumeita. Tämän lisäksi kaivoin pitkästä aikaa naftaliinista toisen kuuluisan MF:n eli MF Grimmin debyyttilevyn "The Downfall of Ibliys", joka on ehdottomasti yksi tärkeimpiä 2000-luvun hiphop-albumeita. Levyn loistavuudesta innostuneena, kaivelin hyllyjä ja löysin tämän Fondle´Emin julkaiseman Grimmin ensimmäisen sinkun. Sinkun hankin aikoja aikoja sitten Funkiestin alelaarista Biisin on tuottanut paremmin turntablistina tunnettu Rob Swift ja sämplenä on Bobby Hutchersonin Montara "Tech-9 dreams, and Mac-11 wishes"

3. Big Meal: Put it on Em
Itseasiassa muistan vielä, että samaisella Funkiestin reissulla joskus 99 samaisesta alelaarista nappasin myös tämän loppuysärin helmen matkaan. Räppärinä Big Meal ei ole kovinkaan erityinen, mutta diggaan Vicin tekemästä biitistä ja Busta Rhymes-vokaalisämplestä kertsissä. Aikoinaan ostin varmaan kaikki levyt joissa oli levy-yhtiönä Rawkus, Hydra tai Fondle´Em. Mikään näistä levy-yhtiöistä ei taida olla enää pystyssä.

4. Kitkaliitto: Moravia
Moravia by kitkaliitto
Laadukasta uutta housea Suomesta orgaanisella otteella. Debyytti-EP "Swamp" vinyylimuodossa saatavina hyvinvarustetuista liikkeistä (ainakin Stupidosta & Levykauppa Äxästä). Risu Flair suosittelee!

5. Vybz Kartel: Yuh Love

Dancehall on ollut valitettavan vähän edustettuna tällä listalla, vaikka viime aikoina on tullut paljon mielenkiintoisia biisejä. Ja Major Lazerin levy on vuoden parhaita pitkäsoittoja. Tässä todella kökön videon alle kätkeytyy mainio kappale, jonka on tuottanut Dre Skull.

Mukavaa viikonloppua taas kaikille ja onnittelut Round 1:sen pojille Lahteen vuoden klubin tittelistä!

Kind of Blue versiointeja

Miles Davisin Kind of Blue on kaikkien aikojen myydyin jazz-levy ja muutenkin ikoninen albumi. Viime aikoina on tullut parikin mielenkiintoista versiointia tästä klassikkoalbumista.
Ensinnäkin "A Reggae Interpretion of Kind of Blue" on 80-luvun alussa nauhoitettu albumi, joka vasta nyt kokee päivänvalon. Kuten nimestä huomaa kyseessä on siis reggae-versio albumista. Tarinaa valotetaan oheisessa videossa:

Tämän lisäksi on albumista on ilmestynyt myös 8-bittinen versio "Kind of Bloop".

Vapaa kasvatus ei oikeuta levyjen tärvelyä

Järkytyin lukiessani perjantaisesta NYT-lehdestä Mikael Jungerin haastattelua. Kohdassa, jossa käsitellään Jungerin saamaa vapaata kasvatusta lensi aamukahvit lehdelle:

"Löysin kilon jauhopussin, kaadoin sen lattialle ja otin sitten isän singlekokoelmasta singlen, jolla aurasin jauhoa."

Kun Jungnerin vanhemmat huomasivat poikansa puuhan, he eivät toruneet, vaan:

"Äiti pakotti isän ottamaan toisen singlen ja leikkimään kanssani sitä samaa leikkiä."

Sinänsä jokainen kasvattakoon lapsensa tyylillään. Kuitenkaan mikään vapaan kasvatuksenkaan metodi ei oikeuta levykokoelmiin kajoamista, muuta kuin kuuntelutarkoituksissa. Levyfriikin näkökulmastani isän (tai äidin) levyjen tärveleminen on ehkä ainoa tilanne, joka oikeuttaisi lapsen ruumiillisen kurituksen. Ainakin kovemmat rangaistukset olisi ehdottomasti otettava käyttöön.

Takaisin ysärille: Raekwonin paluu

Ja tässä yhteydessä ysäri on hyvä asia. Nyt kerran kuunnellut Raekwonin Only Built 4 Cuban Linxin Pt.2:sen läpi ja kuulostaa todella hyvältä. Ennen kuin lopullinen tuomio asetetaan ohessa makupalaksi toinen video albumilta:

Ja ensimmäinen videohan oli House of flying Daggers.

Jay-Z pelastaa tämän vuoden hiphopin?

Tämän vuoden odotetuin räp-levy ainakin itselleni on ehdottomasti Jay-Z:n Blueprint 3. DOA nosti odotukset jo aika korkealla, mutta valitettavasti uudet Timbalandin kanssa tuotetut biisit eivät pääse sen tasolle (tsekkaa alla). Isomman osan biiseistä on kuitenkin tuottanut Kanye West, joten odotukset eivät uusista biisivuodoista ole vielä romuttuneet. I listen to everything-blogissa on muutama tällä hetkellä irronnut makupala ja täydellinen biisilista albumin kansineen:

Jay-Z: Blueprint 3

Lifesaverin muistolle

Tämän viikon MarMain blogin olen omistanut Stadin parhaalle levykaupalle:

Kivijalkakaupan puolesta

Onneksi The Funkiest vielä pysyy

Digging in the crates vol.X

Kuten varmaan monet tätä blogia lukevat tietävät, olen vinyyli-addikti.

Sen lisäksi, että olen kultivoinut omaa levykokoelmaa useiden vuosien ajan, on sydämessäni aina ollut lämmin paikka myös muiden kokoelmille (esimerkiksi siten, että ne kokoelmat voisivat olla mun). Nyt Eilon Paz on aloittanut uuden blogin "Dust & Grooves", joka dokumentoi deejiiden ja levykeräilijoiden levykokoelmia kuvamuodossa. Blogirakennetta käytetty tosi hyvin hyödyksi ja levyvalintoja voi myös kuunnella, kun tsiigaa kuvia.

Tämänkin mainion blogin löysin Sampon blogin kautta.

Got all records in check!

Loistavaa, huippunettikaupan Turntable Labin heebot ovat pistäneet klassisen "Record Check"-sivuston takaisin eetteriin:

Record Check

Itselleni tämä oli yksi tärkeitä vaikuttimia levyjen keräilyssä aikoinaan ja aika monia esiteltyjä levyjä on myös omaan hyllyyn päätynyt. Ohessa jotain omia suosikkeja eri tyyppien "Record Checkeistä":

Rikun Kesämatkaraportti osa 12: Historian siipien havinaa

En muista viimeiseen kymmeneen vuoteen juuri yhtään reissua ulkomaille ettei mukaan olisi tarttunut jonkun verran vinyylilevyjä. Nyt sekin ihme sitten tapahtui. Slovenia ei ole mikään levydiggaajan paratiisi, jollei ole erityisen perehtynyt jugoslavialaiseen musiikkiin. Sillä saralla vinyylipuolella olisi varmasti jotain helmiä löytynyt. Reissun mukavin levykauppakin tarjosi vain ceedeitä ja DVD:eitä:

Paikallinen levyhetsu Dino ja hänen maailmanmusiikkikauppansa

Dinon kanssa oli hyvät turinat Slovenian musiikkiskenestä ja ylipäätään musiikin asemasta maailman universaalina kielenä. Hyvä musiikki ei tunne maantieteellisiä rajoja. Herra oli itse pitkän linjan musiikkitoimija. Levykaupan lisäksi hän pyöritti levyjä ja oli mukana muutamissa bändeissä. Viihtyisästä kaupasta mukaan tarttui muutama cd paikallista klubimusiikkia.

Parhaiten jäi mieleen huonolla tavalla eräs levykauppa, joka oli yksi ylihintaisimpia puoteja joihin olen törmännyt koskaan. Tämä on kyseenalainen kunnia, sillä olen kuitenkin shopannut levyjä Tokiossa, Lontoossa ja Nykissä, joissa kaikissa (yli)hinnoittelu myös osataan. Paikan valikoimatkin olivat aivan kuraa. Mitään levyistä ei ollut hinnoiteltu etukäteen, joten menin tuhlaamaan aikaani noin tunnin pölyisiä levyjä kaivaen. Muutama semikiinnostava sinkku löytyi pitkän kaivelun jälkeen. Järkytys oli aika suuri, kun kysyin mitä levyt kustantavat. Kaikki levyt olivat yli 10 euroa ja kyse ei ollut mistään harkkareista. Sanoin harkitsevani asiaa ja lähdin nopeasti karkuun.

Maksaisitko sinä 15 € huonokuntoisesta Simple Mindsin Don´t You Forget About Me:n 12-tuumaisen jugoslaviapainoksesta?