"oman työhuoneen egoboostissa syntynyttä näennäisjournalismia jollaista kukatahansa näsäviisas ja Imagensa lukenut kevään ylioppilas-besserwisser kykenisi nakuttelemaan, jos luvassa olisi haikeita huokailuja luokan tyttövauvoilta"
Basson tuore juhlaraamattu on ilmestynyt: Ensinnäkin lehdessä on juttu yhdestä maailman älyttömimmistä elokuvista Black Gestaposta. Mukana on myös meikäläisen kolumni jossa menen niinkin pitkälle menneisyyteen kuin 2000-luvun vaihteeseen. Juttua fiilistellessä tuli kuunneltua tätä Fat Jackin megaeeposta. Mukana vieläkin toimivia helmiä:
Aika nostalgista soundia pyörinyt tällä viikolla soittimessa:
1. Modern Soul Band: 5 Nach Halb 7 Saksalainen rytmimusiikki ei lähtökohtaisesti kuulosta konseptina houkuttelevalta. Poikkeuksena ennakko-oletuksiin on tämä todella päräyttävä ralli muutenkin mainiolta Modern Soul Bandin samannimiseltä vuonna 1976 ilmestyneeltä albumilta. Infernaalinen bassolinja!
2. The Phenomenal Handclap Band: 15 to 20
Loistavan tarttuva biisi (vokaalit tuovat mieleen CSS:n jotkut kappaleet), joka jää todellakin soimaan päähän. Erityiskiitosta mainiosta videosta ja kappaleen lopun urkuleikittelystä. Biisi saanut soittoa arvostetuilta deejiiltä ympäri maailman.
3. People Under The Stairs: Trippin At The Disco People Under the Stairs - Trippin' At The Disco by OmRecords Jos se ei ole hajalla, miksi korjata sitä? Tällä asenteella ja samalla 90-luvun räppiin pohjautuvalla menolla PUTS puksuttaa eteenpäin seitsemännen albuminsa julkaisun kynnyksellä. Tämä on ehkäpä tanssilattiaystävällisintä People Under The Stairsia mitä on, mutta kovinkaan suuresta uudistumisen halusta bändiä ei voi syyttää. Kappaleesta on myös Dj Dayn tyylikäs remix aikuiseen makuun. Mikäli torvikuvio kuulostaa tutulta, kyseessä on siis Double Exposuren Salsoul-klassikko Everyman, joka oli pari viikkoa sitten tällä samaisella soittolistalla.
4. The Grouch: Stuck Kirjoitan juuri kolumnia tulevaan Basso-lehteen(onnea muuten vuoden laatulehti-palkinnosta!) indieräpin noususta ja tuhosta. Tämä on yksi kappaleita, joka on vanhentunut arvokkaasti. Tätä samaa ei voi todellakaan sanoa monesta muusta saman aikakauden biisistä tai artistista. Täytyy vieläkin nostaa hattua Grouchin kyvylle kiteyttää ihmisen monimutkaisia tuntoja yksinkertaiseen, mutta iskevään muotoon.
5. Suff Daddy: Look Off Suff Suff Daddy - Look Of Suff by olski Joskus musiikki on sen verran epäajankohtaista, että se alkaa olla jo trendikästä. Instrumentaali-hiphop on genre, joka ei sitten Dj Shadown loiston päivien jälkeen ole ollut erityisen muodikasta. Tosin aina aika ajoin genre nostaa päätään loistavilla levyillä. Suff Daddyn debyyttialbumi "Suff draft" ei aivan Entroducingin ja Donutsin tasolla yllä, mutta on tämän vuoden miellyttävimpiä kuuntelulevyjä ehdottomasti. Tämä Slum Village-remix (alunperin ilmestyi J-88-salanimellä) on vähän vanhemmalta Suff Daddyn seiskatuumaiselta. Suosittelen lämpimästi kaikkia herran tuotoksia.
Pimp My Content HKI is an umbrella term for my non-professional activities. Stuff I do mostly for the love of the game, the fame & the fortune (not seeing any of them nearby):
This blog is about my observations of popular culture & current events with a lot of shameless self-promotion on the side. Only in Finnish, at least for now (expect for this section, apparently). Check the shared Google Reader-items for English. They are the sites, where I am stealing all my stuff from.
For bookings and setting up meetings, contact me with e-mail. You can also hook me up in almost every damn social network there is. Always eager to meet innovative, smart & handsome people.
Kirjoittaja on hyvä esimerkki mainosalan tyypistä, joka luulee olevansa harvinaisen cool, istuu wannabe-baareissa ja puhuukin sellaista wannabe-kieltä eli satunnaisia slangisanoja määäkymisen tai miekymisen sekaan, muttei tajua mitään todellisesta stadista, oikeasta slangista tai oikeasti hienoista jutuista.
