Pori Jazz Anticipation osa 1: India Arie

Perjantaina kirjurinluodolla hyvä kattaus eri bändejä.

Toiveet ovat korkealla erityisesti India Arien suhteen. Laulajaseireenin vuoden 2000 Video-hitti sai aikoinaan meikäläisen innostumaan. Samana vuonna ilmestynyt Acoustic Soul-albumi oli mainio, mutta sitten en seurannut lähes kuuteen vuoteen artistin edesottamuksia.

Viimevuotinen I Am Not My Hair räjäytti kuitenkin pankin ollen yksi vuoden 2006 parhaita R´n´B-biisejä:

Rikun Kesämatkaraportti osa 9: Syö Juo Ljubljana

Aloitetaan Ljubljanan matkakertomus ruumiinnautinnoista, koska tyhjällä vatsalla ei ole hyvä tehdä mitään. Hyviä ja kohtuuhintaisia ruoka-ja juomamestoja löytyy Ljubljanasta paljon. Tuttu tunne reissulla eli infernaalinen nälkä, ajoi meidät kuitenkin heti ensimmäiseksi jälleen kerran Tex-mexin ihmeelliseen maailmaan:


Tapaslautanen ei tuottanut pettymystä

Ensimmäisenä päivänä päädyimme myös seikkailemaan paikalliseen lähiöön. Paikalliset pubiurhot hieman katsoivat kieroon kun turistit tulivat vetämään bisseä heidän kantapaikkaansa. Ohessa mestan "ruokalista":


Smetana tarkoittaa Sloveniassa ihan tavallista kermaa

Ehdottomasti upein ruokailukokemus oli Bosnialaisessa ravintolassa. Mesta ei ollut aivan keskustassa ja olimme ainoat turistit koko paikassa. Ruokailu oli viety perusjuurilleen:

Lihanpaloja, makkaraa, leipää ja sipulia, jotka dipataan voihin


Seinillä komeili Bosnialaisten lätkätähtien pelipaitoja

Lisää tietoa bosnialaisesta keittiöstä täältä. Hostellimme lähettyvillä oli myös hevoshullujen suosikkiravintola:

Vieläkö on villihevosia?


Näin köyhiin eväisiin jouduimme tyytymään, kun massit olivat finaalissa

Nälkä ei pääsyt reissulla yllättämään, mutta onneksi ei janokaan. Mukavia kuppiloita löytyi joka puolelta.

Taustalla dj-kollektiivi soittaa funkkia ja kokki vääntää aasialaista fingerfoodia

Pettämätön vainumme ohjasi meidät luurangoilla sisustettuun drinkkibaariin, jossa kaikki juomat olivat "osta 2, maksa 1"-periaatteella. Juomat maistuivat pääosin alkoholille. Tosin uskon, että baarihenkilökunnalla on ollut ihan hilpeä ilta nimetessään eri drinkkejä.


Drinkkilaseissa: Sex in disabled toilets ja bleeding orgasm

Löysimme myös mainion Enotecan, jossa maistelimme slovenialaisten viinien parhaimmistoa. Sloveniassa tehdään paljon viiniä, mutta todelliset helmet olivat aika harvassa. Tuliaiseksi tuomani Refosk löysi paremman kodin viime Solid Goldin jatkoilla.

Jatkuu...

Pieni on kaunista

Tää on jo mennyt, mutta löysin siivoillessani tietokonetta. Mainostapa on niin nerokas, että on pakko nostaa vielä esille.

Post-it oli jätetty meidän toimiston ikkunaan. Taattu huomioarvo pienellä budjetilla. Tätä on oikea guerrillamarkkinointi.

Rikun Kesämatkaraportti osa 8: Koper

Täysin kuollut mesta. Yksi yökerho ja vaihtarit kokoontuu dokailemaan parkkipaikalle.

Tätä on vapaa tiedonvälitys 2007. Me oltiin täällä vain ohikulkumatkalla ja yöpymässä, mutta senkin perusteella ehdin jo antaa vankan mielipiteeni mestasta.

Tiet ovat Sloveniassa todella mainiossa kunnossa, johtuen luultavasti tietulleista. Jengi ajaa myös kohtuullisen sekopäisesti ja ohittelee miten sattuu.

Sloveniassa on myös katu-uskottavin huoltoasemaketju koskaan:


Jatkuu...

Rikun Kesämatkaraportti osa 7: Venetsia

"Venetsia on yksi s**tanan haiseva kelluva kaatopaikka"
-Riku Vassinen, vapaa-ajattelija

Romantiikan pääkaupunki, my ass. Tätä on Venetsia:

-Paskan vieno lemu joka puolella
-Roskia ympäri ämpäri kaupunkia
-Urpoja turisteja silmänkantamattomiin (siis niitä joilla on kartat kädessä ja vyölaukku tiukasti vartalolla)
-Siivekkäitä pirulaisia joka puolella
-Samanlaisia rihkamakojuja, joka helvetin kolkassa

Säälin niitä, ketkä menevät kuherruskuukaudelle Venetsiaan. Ei todellakaan kannata. Muutenkin kaupungin olemassaolo on vaakalaudalla. Slovenialainen puu, jolle kaupunki on rakennettu vajoaa hiljalleen alaspäin. Ja kuka oikeasti haluaisi asua kaupungissa, jossa kaduilla käveleminen saattaa aiheuttaa hukkumisen?

Nyt kun positiiviset hyöryt on päästetty niin kyllähän siellä kannattaa käydä vain todistaakseen edellämainitut pointtini paikan päällä.

Jälleen tuli todistettua, että maailma on pieni. Törmäsimme menomatkalla bussissa Portoroziin Koperissa vaihdossa olevaan Hennaan ja häntä moikkaamaan tulleeseen Kukkaan. Henna sitten paljastui vielä dj-partnerini Stun kaveriksi. Tytöt olivat joka tapauksessa menossa autolla Venetsiaan niin me lyöttäydyimme messiin. Mukaan lähti vielä unkarilainen Roland.

Kukka ja Henna


Roland, joka työskentelee valokuvaajana


Aukio täynnä puluja ja urpoja turisteja


Kirkko, jonne katoliseen tyyliin joutuu maksamaan sisään. Anekauppa ei ole kuollut.


Ruoat olivat hyviä, tosin about kaksi kertaa kalliimpaa kuin Triestessä


Reissun ensimmäinen risotto ei tuottanut pettymystä


Naamarikauppoja oli joka kulmassa. Bongattiin myös kauppa, jossa Eyes Wide Shutin naamarit oli tehty.


Jengi ripustelee pyykkejään estottomasti pitkin kaupungin vetisiä katuja(eli kanaaleita)


Komeat miehet sillalla



Venetsian kapeita kujia



Gondoliajelut ovat ökyhintaisia. Sopii kaikille niille, jotka ovat aina halunneet soutaa viemärivedessä.





Venetsiassa dallailu on hypnoottinen kokemus. Kaikki kadut näyttävät loppujen lopuksi samalta. Samat raflat, naamarikaupat ja vaatekaupat joka ikisellä kadulla. Eksymisvaara on suuri. Onneksi tuli bongattua edellisen Bond-elokuvan tärkeät nähtävyydet.

Shoppailupuolella ei mitään kotiin kirjoitettavaa. Yksi aivan mainio Vintage-kauppa tosin löytyi, josta poistin kaksi baseball-takkia huokeaan kipalehintaan 5 €. Kaupan nimi oli Penny Lane tai Peggy Lee, tai jotain muuta hyvin tyypillistä vintagepuodille. Lisäksi jos tosiaan haluaisi ostaan hyvän naamion Eyes Wide Shut-henkisiin orgioihin Venetsia on se paikka.

Venetsiassa kannattaa käydä jos on kulmilla, mutta varta vasten en sinne menisi missään nimessä.

Rikun Kesämatkaraportti osa 6: Trieste

Et voi tulla rajan taa...

Mutta niin vain tultiin. Ensimmäisenä saavuimme Italiassa Triesteen, joka on erittäin miellyttävä Itävaltalaistyyppinen kaupunki Pohjois-Italiassa. Kaupunki ei ole turistien kansoittama, mikä sopi meille erittäin mainiosti. Seuraavaksi matkakohteena olisi nimittäin turistihelvettien äiti Venetsia.

Ensimmäiseksi oli edessä majoituksen säätö. N95 osoitti hyödyllisyytensä ja auttoi uudessa kaupungissa suunnistamisessa. Löydettiin miellyttävä "bed & breakfast"-mesta Hotel Alabarda, jossa yö maksoi per lärvi 28 €.

Seuraavaksi oli vuorossa makujen maaottelu. Edelliset pizzat oltiin maistettu Sloveniassa, mutta miten ne vertautuisivat Pizzan alkuperämaan Italian herkkuihin?

Itselläni edessä pimpattu Quattro Formaggio, jossa lisäksi kinkkua ja artisokkaa

Osaltaan saattoi johtua infernaalisesta nälästä, mutta söin parhaan pizzani moneen vuoteen. Oikea rapeus pohjassa, täytteitä juuri sopivasti ja kastike tuoreista tomaateista. Italia 1-Slovenia 0.

Kädessä kesäjuomien kuningas: Spritz

Illalla kävimme syömässä perinteisessä italaisessa Trattoriassa pastat. Paikan omistaja oli kovaääninen lihava italiaano, jonka mielestämme tapamme syödä pastaa oli äärettömän huvittavaa. Mitä sekään mistään tietää? Paikasta ei ole valitettavasti kuvia, kun äsken kehumastani n95:sesta oli taas loppunut akku.

Oleellinen osa ruokailua Italiassa on tietysti aterian päättävä Café Corretto, eli "korjattu kahvi". Samikin, joka ei kahvia juo, löysi kahvihampaan kolotuksen tämän Troijan hevosen kautta. Korjattu kahvi koostuu espressosta ja grappasta (joskus myös sambucasta). Koostumus vaihtelee kahviloittain. Osassa paikoista tuntui, että joi vähän kahvilla ehostettua "korjausta" niin paljon grappaa oli kuppiin heitetty. Suomalainen vastine on perinteikäs jallukahvi.

Trieste on tunnettu kulttikirjailija James Joycen yhtenä kotipaikkana. Herra toimi Triestessä englannin opettajana.

Suuret kirjailijat yhteiskuvassa: James & Riku


Täälläkin oli pakko kiivetä jonkun kukkulan laelle. Emmekö koskaan opi?

Vaikka Trieste on tunnelmaltaaan ja arkkitehtuuriltaan keski-eurooppalaisempi kuin monet muut Italian kaupungit, kuohahtelivat tunteet etelä-eurooppalaiseen malliin. Kaupungintalon edessä oli pieni, mutta äänekäs mielenosoitus, jonka tarkkaa syytä emme saaneet koskaan selville. Ilmassa oli urheilujuhlan tuntua, kun rummut päristelivät ja kansa huusi. Ilmeisesti itse kaupunginjohtaja tuli heittämään läppää mielenosoittajille. Loppujen lopuksi kaikki lähtivät sulassa sovussa yhdessä drinkeille.

Taustalla viikottainen mielenosoitus kaupungintalon edessä


Mellakointia mielenosoituksessa

Maanantai ei ole kaikkein paras shoppauspäivä Italiassa, sillä monet kaupoista ovat kiinni. Myöskin vaatekauppojen valikoima ei ole ihan meikäläisen tyyliä. Pikkuvanhaa kauluspaitaa ja rantagigoloreleitä silminkantamattomiin. Muutama urbaanimpi kauppa oli valikoimiltaan täysin surkea. Tyylikkäitä nahkakenkiä oli kyllä paljon, mutta niitäkin katsellessa tuli överit ja ei osannut tehdä päätöstä mikä on paras.

Trieste ei ole myöskään mikään yöelämän mekka, varsinkaan maanantaisin. Muutamia mukavia drinkkibaareja kuitenkin löytyi, joissa iltaa sai vietettyä. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös eräs katu, jossa oli lähes ainoastaan jäätelöbaareja. Italialainen jäätelöhän on aivan ehdotonta.

Triestestä jäi kaiken kaikkiaan hyvät vibat. Seuraavana päivänä vuorossa Venetsia.

Jatkuu..

Rikun Kesämatkaraportti osa 5: Piran

Kun sukellukset oli sukellettu, vietettiinkiin Slovenian kansallispäivää. Sitä lähdimme juhlistamaan Piraniin.

Piran on erittäin idyllinen rannikkokaupunki aivan Izolan kupeessa. Mukavia näkymiä, mutta eipä juuri muuta. Ei hirveästi läppää kaupungista, mutta ohessa muutamia tuokiokuvia:

Säveltäjä-viulisti Giuseppe Tartinin mukaan nimetty aukio


Paikallista autokantaa


Sloveniassa on ilmeisesti eniten botskeja asukaslukuun suhteutettuna


Piranin kapeat kujat




Urheilija ei lomallakaan voi rauhoittua. Meidän piti tietysti kivuta jonnekin korkean kukkulan laelle tsiigaamaan näkymiä

Älä tollo lyö sitä päätä siihen seinään!


Piranin tärkeitä nähtävyyksiä: jonkun linnan muuri


Paikallinen Transformer



Aikamme mestoilla käppäiltyämme tajusimme, että täältä oli päästävä pois.

Piran on mitä tunnelmallisin paikka pariskunnalle/miniperheelle/taloudelle/voltronille tulla viettämään romanttista päivää käsi kädessä kulkien ja suudelmia vaihtaen. Sen sijaan machossa miesporukassa mesta on nähty puolessa päivässä. Vaikka tyköistuvat märkäpuvut päällä snorkkelit tanassa daivaaminen saattaakin altistaa Brokeback Mountain-henkiseen toimintaan, niin päätimme hyökätä rajan yli Italiaan. Kohti kaupungin hälyä!

Jatkuu...

Rikun Kesämatkaraportti osa 4: Izola

Toisena iltana päätimme pistää tanssikengät jalkaan ja lähteä juhlimaan Izolaan. Yllättäen tilaamme taksi ei löytänyt kämpillemme. Saimme onneksi kuitenkin napattua kyydin läheiseltä huoltoasemalta.

Izola by night


Izolan hämärät kujat

Tamppaamaan ei pidä lähteä tyhjällä vatsalla, joten ensimmäisenä menimme syömään idylliseen satamaravintolaan:

Kaviaarit alkupalaksi


Aimo pläjäys prosciutto-kinkkua


Pääruoaksi kalalajitelma


Hifistelyä:Konjakit tarjoiltiin kuuman vettä sisältävän lasin päältä, jotta ne pysyisivät lämpiminä

Izolan tärkein nähtävyys on tosiaan Ambasada Gavioli, joka on yksi Euroopan isoimpia klubeja. Mestan nimi tarkoittaa Gaviolin lähetystöä, ja tämä Gavioli oli ilmeisesti joku mestan perustajia. Paikka oli ilmeisesti näivettynyt jossain vaiheessa, mutta elää nyt taas uutta renessanssivaihettaan. Illan ohjelmassa oli seuraavaa:

Sandy Riveran suurin hitti on Kings of Tomorrowin Finally-kappale. Tämä Defectedilta 2000 ulos tullut kipale on klassinen kesäinen vokaalihousebiisi, jota ei ole voinut välttyä kuulemasta mikäli on ikinä ollut vaikka Ihanassa:

Sandy Riveran tämän hetken tunnetuin kipale on häpeilemätön kesähitin metsästys "Lollipop". Täytyy sanoa, että itselleni uppoaa kyllä näistä Kings of Tomorrow. "I lick your ice cream, you can lick my lollipop" on tietysti sellaista korkeamman tason runoutta, että ghettotech-versiona tämä voisi toimiakin. Breesen & Badhandin remix on ainakin kunnon häpeilemätöntä stadionhousea.

Illan saundi ei ollut kuitenkaan oikein kumpaakaan. Hyvä house on hyvää housea, mutta illan aikana sitä ei juurikaan kuultu. Liian puuduttavaa technoon päin kumartavaaa instrumentaalimattoa ilman kunnon nostatuksia tai sielukkuutta. Jengi tuntui viihtyvän, mutta paikka ei missään nimessä ollut tukossa.

Itse mesta oli kyllä massiivisuudessaan vaikuttava. Massiivisuus näyttää myös olevan mauttomuuden läheinen sukulainen ja klubin kitsch-kerroin oli korkealla. Gaviolin tunnelmia ohessa:







Sandy Rivera ei liekittynyt paikkaa aivan hurmokseen, joten päätimme lähteä hyvissä ajoin ennen pilkkua goisaamaan. Ihmeen kaupalla onnistuimme vielä säätämään taksin takaisin kämpille, joka vielä kohtuullisen helposti löysi kämpillemme. Edessä olisi muuten ollut aika pitkä kotimatka, koska Izola on Portorozista reilun parinkymmenen kilsan matkan päässä.

Jatkuu...